Olen aina tykännyt tanskalaisista, siitä hyggestä ja suhtautumisesta elämään. Nehän on kai aina vähän kännissä, siitä kai se hyvä fiilis johtuu. Lisäksi tanskalaiset keksi (varmaan jurrissa) sulloa croissanttitaikinan peltipurkkiin ja siitä syystä mä rakastan niitä vielä enemmän.

Jos ei croissanteja lasketa, rakkausrintamalle kuuluu hiljaista. Deitti-ilmoitus on maannut paikoillaan viikon, olen saanut vastauksia kirjoitustaidottomilta idiooteilta ja vittuillut syyttömille miesparoille. Maksan tästä vielä tai ehkä maksan juuri nyt. Ärsyttää kaikkien rakkaudet. Etsin pienen myyrän vimmalla niistä vikoja, tuomitsen kaikki perheet perhehelveteiksi ja lapset jo valmiiksi pilatuiksi. Vihaan kyynisyyttä ja olen itse kyynisempi kuin kukaan koskaan. Kaikki ehjä vituttaa.

 

 Unohdin keittiöasioista Tapiovaaran Domus-tuolin. En luovu niistä. Olen hankkinut niitä 4 kpl yhteishintaan 25 €. KVG ja tiedät mikä onnekas paskiainen olen.

Tänään olen pitkästä aikaa syönyt oikeaa ruokaa. Otin annoksesta kuvan. Kuvasta näkyy ylimalkainen suhtautumiseni ruokaan. Perusasioissa ollaan tarkkoja eli kuva edustaa juustohöylästatementtiani. Kurpitsaan käytin höylääni tällä kertaa.

Hassu juttu tapahtui viime yönä. Luin Me Naiset-lehteä ja siellä oli minun minulle näkymätön rakkaani, puutarhassa kekkuloimassa. Ajattelin jotenkin ettei voi olla totta, mutta totta on. 

En muuten suosittele lehteä. Se oli täynnä "moido maksaläiskät"-tyyppisiä artikkeleita. Lisäksi oli kokonainen sivu joka käsitteli naisen karvoitusta. Että pitäisikö niitä olla vai ei ja missä raja kulkee. En osta sitä lehteä enää ikinä. Se oli täynnä sellaista kauneudenhoitoon liittyvää normipaskaa ja tuoteselostusta, että teki mieleni heti kasvattaa vähintäänkin parta ja lopettaa ihon rasvaaminen ja tukan harjaaminen. Luin lehteä ääneen skypessä rakkaalleni. Näytin myös tissit sille, mutta sitten puhumisesta ei meinannut tulla mitään. Ja minusta kuitenkin parasta mitä mies voi tehdä on puhua pääni täyteen. Meillä on oikein hyvä suhde. En ole paneskellut kenenkään kanssa seitsemään kuukauteen.

Tämänkin se teki.

Pilvi penäsi minulta keittiöstatementia. Aloitan tällä perussetillä. Niihin ruoka-asioihin palaan kenties myöhemmin, niitä kun on vähän vaikea osaltani selvittää, mutta tämä perussetti toki valottaa suhtautumistani keittiöasioihin. 


Joitain ruokajuttuja löytyy ehkä  toisesta blogistani, jos jaksaa selata.


Keittiöstä pitää löytyä kahvia, kahvipannuja, erilaisia kahveja, öljyä (sitruunaöljyä mulle) ja punkkua. Se oli siinä lyhykäisyydessään. Tietenkin myös hedelmiä. Pinnejä ei tarvitse löytyä, mutta kun niitä kuitenkin löytyy niin ne saa olla. Siis minun kirjahyllystäkin tippuu pinnejä. Tuoreita kukkia pitää olla ja jos ei ole niin ei sitten. Mun tuoreet kukat on vähän heikossa hapessa, kuten minäkin. Sellaisia kirjoja ja kansioita joissa on reseptejä kannattaa olla. Niitä voi aina mukailla. 


Lisäksi:
- Mikään resepti ei ole orjallisen seuraamisen arvoinen.
- Pullaa on ihan turha leipoa useammin kuin kerran vuodessa. Hei haloo. Vehnäjauhot = paskaa. Ruispohjaista puolukkapiirakkaa saa leipoa.
- Ilman kuivattuja sieniä ihminen ei elä. Niistä voi taikoa. 
- Turhille jätkille on ihan turha tehdä hyvää ruokaa. 
- Suosittelen kalaa.
- Parasta on kun joku muu tiskaa.
- Lääkkeet säilytetään siivouskomerossa. 


Tyttö: Vetää röökii
Fiilikset: Vittusaatana
Taustalla: Chet Baker

Mulla on hyviä uutisia tai miten sen nyt ottaa. Mä en ehkä kuolekaan tähän surkeuteeni. Tuntuu vahingoniloiselta enkä ymmärrä miksi. Kuolemisen sijaan olen tänään askarrellut savikipon (koulussa), korvikset ja lisäksi olen leiponut psykedeelisiä koruja polymeerimassasta. Ne on nyt uunissa ja kun olen kirjoittanut tämän, pitää muistaa avata ikkuna. Vahingossa pureskelin jo kynsiäni noita juttuja tehdessä, joten en halua tuplata riskiäni menehtyä kesken askartelun. Jotenkin nolo tapa kuolla. Nössöt kuolee askarrellessa.

Ja eilen illalla tein ruokaa.

Tomaatti-mozzarellapasta

Kastikkeeseen keitellään tomaattimurskaa, voita, sipulia, valkosipulia, balsamicoa, oliiveja, mustapippuria ja suolaa. Pastakin keitetään. Molemmat yhdistetään ja lisätään mozzarella paloina ja jotain vihreää, basilika on takuuvarma tässä.

Tyttö: Polymeerihöyryissä
Savikippo: Odottaa lasitusta
Uuni: 110C
Fiilarit: Kyllä tämä tästä ja mitähän tänään söis?
Musa: Regina En tiennyt että osaan tanssia

Olen itkenyt itselleni migreenikohtauksen ja se olikin ehkä viimeinen päänvaiva joka tästä vielä puuttui. Tänään olisi ollut neljä tenttiä, mutta päätin olla kohtuullinen itseäni kohtaan ja puolittaa tavoitteeni. Tänään on siis vain kaksi tenttiä.

Syön suklaata kuin leipää, vaikka pitäisi syödä oikeaa ruokaa.

Dhal (linssimössö) + kurkkujugurttimössö

Punaisia linssejä lasillinen
sipuli
valkosipulia
lasillinen vettä
puolikas kasvisliemikuutio
mausteita

Pannulle lämpimään öljyyn ripautetaan garam masalaa, chiliä ja jeeraa. Sipulia ja valkosipulia.
Vedessä huuhdotut punaiset linssit heivataan pannuun ja sekoitetaan. Vettä ja kasvisliemikuutiota mukaan. Odotellaan vartti ja syödään.

Kurkkujugurttiin tulee raastettua, suolattua ja valutettua kurkkua, suolaa ja turkkilaista jugurttia ja valkosipulia. Sanoinko jo suolan?
Tästä setistä sais aterian syömällä myös sitä intialaista leipää tai varmaan mikä vaan leipä kävisi. Tai salaatti.



Rillit: Versus
Huivi: Omaa tuotantoa
Tukka: Liinu
Tyttö: No ei siitä mitään
Musiikki: Kuusumun profeetta: Ei aurinko milloinkaan laske
Fiilikset: Puolittuneet, ei kuitenkaan skitsofreenisuuteen asti.

 

No niin. Kävin toissapäivänä kaupassa ja ostin kalsarit. Nyt on minunkin perse tällä. Lindexiltä, mutten katsonut hintaa, enkä jaksa keikistellä, mut mustat on pikkarit, näkyy läpi ja keinokuituisen oloiset, mutta niissä on sellainen mukava musta ohut sauma juuri sopivasti, no perseessä. Pitsiä ja ihan pienet rusetit reisillä. Tosi vaikee kädet täristen pimeässä zoomata perseeseen.

Ostin myös Body Shopista vaniljatuoksuöljyä ja kaakaovoita. Niihin voi aina luottaa. Hamppuvoide jaloille on vanha, mutta toimii. Vaseliinia voi laittaa huuliin, ja vaikka perseeseenki, riipuen tilanteesta ja life stylestä.

Rakastan tänään mua, ksoka on eka päivä tänä vuonna kun melkein ihan terveeksi tunnen itseni. Syön kohta "sinnepäin ruokaa", ajattelin laittaa kanafileitä uuniin, sivellä päälle vähän pinattia ja silleen. Sitten ehkä runkkaan, pesen ja rasvailen itseni jälkkäriksi. Tai taidankin ensin runkata.

Kustomoin vähän tuota pipoa aamuyöstä. Olen alkanut salakavalasti pitää rakkaani tatuoinneista, kärpäsistä, taltalla piirretyistä maailman vaarallisimmista eläimistä. Haluaisin seurata niitä viivoja antibioottien silkkisiksi hiomilla sormenpäilläni ja yrittää muistaa hengittää. Oi mitä pornoa. Varastin kärpäsen mieheltä kun mies nukkui.

On siellä myös harakka ja perhonen. Pipossa. Taidan lähettää pipan näkymättömälle miehelle jolla on käärmeen kieli, joka on irstas kuin pieni iilimato, tunkeutuu, haukkaa, puree ja rouskuttaa. Ensin kuitenkin ompelen jalokiven harakan nokkaan. 

Mitä siitä vaikkei minusta riitä nyt mihinkään. Minun pääni toimii hetkittäin, lämpenee, starttailee. Kyllä muukin kehoni seuraa perässä kun annan sille mahdollisuuden. Ruoskimatta ja raivoamatta.  Muuta tietä ei ole.

Pipo: Ei enää myynnissä

Tyttö: Kimmeltää ja nyyhkii

Elämä: On tässä, nyt ja nyt.

Unessa hakkaan miestä ensin kirveellä, sitten lyön lasitetun taulun rikki hänen päähänsä kuin viimeistelläkseni työn. Ollakseni varma. Lasinsiruja leviää lattialle. Nostan Empun syliin ja sanon sille "nyt mennään".

Aamulla aggressio jää olemaan. Olen vihainen, raivoissani ja loputtoman surullinen. Hakkaan apinan raivolla duuneja koneelle ja juon kahvia termarista. Duunin koneen näppis on yhtä törkyinen ja täynnä ruuanmurusia kuin omanikin. Yritän hukuttaa sen käsidesillä.
Kamerassa ei ole vieläkään pattereita.

Termari: mummin Airam
Kaikki: kesken
Unen taulu: säpäleinä
Mies: hengissä
Tyttö: elossa
Paita: musta pitkä yöpaidan näköinen toppi + harmaa villapaita
Jalassa: pilkulliset pinkit sukat ja farkkuleggarit
Fiilikset: eh.

Tänään ja eilen olen liikuskellut rikkinäisissä sukkahousuissa. Eilen ihan julkisesti, 14 asteen pakkasessa. Tänään otin reiästä valokuvan ja lähetin sen suit sait hispaniaan. Siellä yksi mies (tai joku) tykkää rikkinäisistä sukkahousuista. Ja minä siitä miehestä.


Runotyttökerhokin perustettiin ja syötiin paljon kookoskakkua (siis minä söin kaikki). Säännöt tehtiin ja luettiin Bukowskia ja Carveria. Kaikki kostautui niin että kuume nousi poing ja olin hetkisen horkassa. Huono fengshui, kolmen viikon pölyt nurkissa, anteeksi, koko vuoden pölyt nurkissa.

Fiilis: Lääketokkura
Kookoskakku: Piia teki ja mä söin kaikki

Se on ohi. Kahden ja puolen vuoden jahkailu ja paha olo. Puhelinnumero on pyyhitty pois ja hammasharja heitetty roskiin. Vituttaa että pyysin vielä anteeksi, minä olen anteeksipyyntöautomaatti. Anteeksianteeksianteeksi.

HÄTÄISEN NAISEN SUPPILOVAHVEROKEITTO

Sopiva määrä suppilovahveroita liotetaan vedessä
1 sipuli
1 porkkana jos siltä tuntuu, juustohöylättyinä lastuina

2 dl kookoskermaa (koska kaapissa ei muuta ollut) 
vähän suppisten likolientä
punaista currytahnaa mielinmäärin
mangocurrya myös jos ei ole osannut päättää kumpaa laittaa.


Kuullota ohuiksi renkaiksi leikattu sipuli, juustohöylätty porkkana ja sienet vaikka voissa jos kiinnostaa.
Kaada kerma joukkoon.
Luisikoi currytahnaa joukkoon.
Sekoittele, keitä, syö.


Kiitä itseäsi jos hait sienet syksyllä metsästä. On söpö sattuma jos keitosta löytyy pikkuisen sammalta.


Eturuokana oli ystävän tuomaa munkkia, yhteisiä juoruja ja naisten juttuja. Olen nimittäin vähän sairas ja tarvitsen huoltoa ja hoivaa. Tämä keitto sopii sellaisille jotka ovat maanneet viikon sängyssä ja syöneet sormin mitä käden ulottuvilla on sattunut olemaan (juustoa ja päärynöitä). Niinku ekana yrityksenä keittää itse jotain. 


Fiilikset: kipu ja uudellen noussut lämpö
Kaverina: Piia, sen munkki- ja juoruiluosuuden
Munkki: Pielispakarin vadelmamunkki, S-Market Ykkösrasti, Kuopio
Suppilovahverot: omasta maasta

Kamerasta on patskut lopussa, mutta ajattelin naulata tähän muutaman keittiöteesini, voihan olla että joku muukin kokee saavansa näistä jotain hyötyä. Jos en keksi kovin montaa teesiä, voin jatkaa sitten kun tulee mieleen lisää. Ehkä.

1. Kaikkea voi pakastaa

Raakoja vihanneksia ja hedelmiäkin voi pakastaa, jos aikoo käyttää ne myöhemmin johonkin lämpimään ruokaan. Innostun toisinaan ostamaan kärryllisen vihanneksia ja hedelmiä, joilla on tietenkin uhkana pilaantua ilman säilöntää ja silloin vaan silppuan kaiken ja heitän minigrip-pusseissa pakkaseen. Syksyllä säilöin omppuja ja päärynöitä pilkkomalla ne kuorineen, heittämällä kattilaan mausteiden ja tilkan siideriä kanssa. Pikainen kiehautus, jäähdytys ja pakastin. Voi käyttää vaikka omenapiirakkaan tai syödä jätskin kanssa.
Sitruunamehua, silputtua tai silppuamatonta valkosipulia voi pakastaa, samoin tuoretta inkivääriä ja chiliä. Kaikkea voi pakastaa.

2. Turkkilaista jugurttia voi käyttää kaikkeen

Sellaisenaankin se on hyvää.

Luulin, että mulla on paljon keittiöteesejä, mutta ei näköjään olekaan. Se siitä.

Mulla on päällä harmaa toppi ja siniset farkut. Sylissä kehrää ruosteenvärinen kissa. Kamerasta on patskut loppu.

Kissa: oma
Tyttö: pyysi anteeksi
Fiilis: hyvin syönyt ja hermoileva, kahvia tekee mieli

Kadotin tänään sormikkaat. Nyt minulla ei ole yksiäkään. Ei yksiäkään. Nahkahanskat (uudet) hävisi jo aiemmin. Kadotin suosikkihattuni jo ajat sitten. Olen pikkuhiljaa neulonut uuden. Se on punainen. Jokin saatanan mielenhäiriöpotilaan väsäämä. Todennäköisesti pidän sitä sujuvasti näissä kolmessa kuvassa, kun leikin vertavuotavaa kotona ja pyöritän gimpiä pikkuisella i-Buddiella.

Onneksi minulla on maailman paras näkymätön mies. Pysyy poissa tieltä.


Pipo: Fleurlanka, jotku pyöröpuikot, ja joku sinnepäin ohje.
Myytävänä: Pipo, punainen, tiedot yllä, hinta 10 € tai ihan miten vaan.

Hesarin ohjeella tonnikalapiirakkaa, omalla ohjeella papusalaattia. Piirakasta tuli ihan hyvää, mutta oudolla tavalla. Rapea pohja maistuu lievästi porkkanalaatikolle ja päällinen pitsalle. Pidän molemmista, mutta yhdistelmänä erikoinen. En tiedä, tykkäänkö. Pohjaan lisäsin desin verran vehnäjauhoja, jos tekee ohjeen mukaan saa aikaan porkkanavelliä.

Papusalaatti

purkillinen jotain säilykepapuja
kirsikkatomaatteja
kurkkua
punasipulia
valkosipulia
lehtipersiljaa silppuna

kastike:
oliiviöljyä
balsamicoa
punkkua
tomaattipuretta
suolaa
pippuria
kanelia

Hakkaa kaikki silpuksi (vittu ihan kaikki!), paitsi pavut. Sotke kastikkeen ainekset keskenään ja heitä pavut ja muut ainekset kastikkeen joukkoon. Anna olla hetki rauhassa jääkaapissa, jopa vuorokautta suositellaan. Jos on esteettistä silmää, käyttää erivärisiä papuja, mutta mun kaapissa oli vain valkoisia. Ja kikherneitä, mutta ne ei mun mielestä tähän käy. Seuraksi yllättäen vaikka punkkua.

Lautanen: Hobby hall
Ruoka: Kummallisen hyvää
Musiikki: Vuokko Hovatta Juhlat
Tyttö: Sovitteleva

Tässä on mun Feng Shui-nurkka. En tiedä minne se sojottaa tai mitä sinne olisi pitänyt laittaa, mutta siellä on valoa, kirjoja ja muutama kuva, kimaltelevia muovihelmiä ja lentäviä kultakaloja. 

Kuvat, vasemmalta oikealle:
jostain omatekemästä sarjasta, valokuva ja muovihelmet.
jostain omatekemästä sarjasta, kollaasi mdf:lle.
postikortti, Revenge of the goldfish, Sandy Skoglund.

  

 Tätä asetelmaa tuijotan. Sen yläpuolella on se Tainan kuva sydämestä. Ne kasvot. Mua vähän ahistaa kun on niin huono olla. Kävelin Sokokselle ja ostin 2 kypsää viikunaa ja juustoa. Meinasin pökrätä.


Pikkukaappi: roskislöytö ja kasvatti-isän tuunaama
Kynttilänjalka: lahja Teemulta
Vaaleanpunainen maalaus: omatekemä
Tuoli: löytö


Fiilarit: verta ja pelkoa, vähän kipua, rakkaus ja hellyys.
 

Aamiainen toisaalla 12:08. Kahvia ja taatelikakkua, jonka kanssa voisi syödä esimerkiksi sinihomejuustoa, jos sitä olisi jääkaapissa. Kaventunut, mutta parempi Kuukausiliite.

Näin unta jättiläismäisestä, liian suuresta kylpyammeesta ja tunsin samaan aikaan onnea siitä, että voin ostaa Lushin kylpypommeja ja kauhua siitä että minulla on mauton jättiläiskylpyamme. Helpotus kun ei sitä ollutkaan. Jatkan kylpemätöntä elämääni.

Muki: Mummin roskiskuormasta pelastettu joskus
Taatelikakku: Stockmannin sivuilta löytyy hyvä ohje
Kahvi: Suodatinjuhlamokkaa
Lautanen: Indiska
Lakanat: Ikea
Lehti: HS
Hiukset: Liinu, Cirkus hair and makeup, yön kihartamat
Fiilikset: Blank.

Aamukahvi katsellen kuvaa. Aamukahviasu piti heti kuvata, sillä olin poikkeuksellisesti pukeutunut muuten kuin mustaan. Olen sanonut ettei minulla ole muita vaatteita kun mustia, mutta olen valehdellut.

 

Kaulahuivi: Kameli Pilviltä, en riisu sitä koskaan.

Iso villavaate: Ilona Pellin, kirpparilta n 2 €.

Mekko: Oslon Indiskasta, 19 € tai jotain.

Villasukat: Äiti toi.

Taide: Taina  Kontio, sydän. Se elää, hämärässä siihen muodostuu kasvoja.

 

Päivän ruokavinkki: Briehampurilainen. Leikkaa omenasta lohkoja, leikkaa niiden väliin brietä. Syö. Hyvää. Lisukkeena tuoretta kokojyväsämpylää, lohta ja onnenpäivän ostos Sokokselta, kypsiä sharoneita. 


Sukat: Jostain Tallinnan putiikista. Kestäneet vuosia.
Taustalla soi: Rakkauslaulu minulle tai unilaulu tai ihan miten vaan. Tai siltä se ainakin tuntuu vaikken nyt ihan varma oo kenelle se on. Se on maailman paras.

 Vaikka olisi millainen yö takana, vaikka olisi herännyt saatanalliseen päänsärkyyn ja räkään, uutta uskoa elämään antaa aina pressopannu. Sillä Nurmesniemen punaisella keitetään ensin vesi, kahvi mitataan jääkaappikylmänä mieluiten vaaleanpunaiseen pressopannuun. Nenä työnnetään siihen tuoksuun ja uusi elämä tulee sieraimista sisään. 

Mitä tulee näihin tosi hyviin vitseihin ja pieniin väärinkäsityksiin miesten kanssa, niin suosittelen miehen ja naisen väliseksi etäisyydeksi sellaista 2500 - 3000 kilometriä. Se tuntuu yllättävän hyvältä. Mutta lähietäisyydellä olevat aivottomat miehet voi ampua naulapyssyllä seinään kiinni ja käyttää niitä vaikka biojäteastiana. 

Kuppi: Teema, marketeista kautta maan, 10-13 €

Pressopannu: Kuopion Carlsonilta, ehkä jotai 30 €

Kerma: Puijonkadun Siwasta

Tarjotin: Laatikosta löytyi

Fiilikset: Väsyttää, verta tuli nenästä

Mulle kerrottiin ihan mieletön vitsi maanantaina. En oikein ymmärrä sitä vieläkään, mutta ei se mitään. Joskus myöhemmin ehkä. Miehet on tyhmiä.

Pizza: Hämeenkadun Oscar
Fiilikset: Vittusaatana

Elämä näyttää kaikkein mustimman puolensa silloin, kun saapuu kotiin välipäiväalesta muovikassit täynnä söpöjä pikkareita ja kotona voi keikistellä vain peilille ja kisuille. Tylyä. Onneksi meillä on tyyliblogit!

Pikkarit: Lindex 3,95e
Peppu: Kovalla työllä hankittu ja ihana.

Pakkasessa ja pyryssä kannattaa kietoutua moninkertaisesti tyylikkääseen kamelinvillaiseen käsin neulottuun huiviin. Sopii myös sairasvuoteelle. Ihanan huivin neuloi Pilvi ja siihen kietoutui kuumeinen Sari. Ei saa Henkasta ja Maukasta.