17.3.2011


Kevät on ihan rinnuksilla. Mä sain eilen nauraa melkein tukehtumiseen asti kun mä sättäilin Pissapojan kanssa. Me mietittiin että mitä me leikittäisiin ja jotenkin mä sitten jossain vaiheessa sanoin että onko se ajatellu että se panis rouvaansa? Se oli hetken hiljaa ja kysyi sitten: "Ai emäntää?" Minusta se oli jotenkin niin koomista että multa meni C.S.I New Yorkin katsominen ihan pieleen.

Mä olen laihduttanut kiivaasti juomalla mustaa kahvia ja pesemällä olkkarin ikkunaa. Mulle tuli vähän huvittunut olo kun pyyhin ikkunoita puhtaaksi ilmaisjakelulehdillä. Ei ne lehdet itsessään, vaan se että lehdissä oli kuvia mun kavereista. Siis jotenkin hälyttävän paljon. Ajattelin että tässä mä vaan pyyhin teillä ikkunoita. Sori. Mut pyyhin silti.

Tänään mä hoitelin erakoitumistani menemällä juomaan kahvia mun suosikkikahvilaan. Join neljä kupillista. Samalla sivistin kainalosauvaa antamalla sille luettavaksi Gunnar Ekelöfiä. Se yritti kätellä mua, eli päästä ihokontaktiin, mutta mä sanoin sille että vedä kätees. Meillä oli eilen keskustelunpoikanen tästä koskettamisaiheesta, halihalihommista sun muusta. Seuraavaksi se esitteli mulle vatsamakkaransa, jotka oli hävinneet, eli puhuttiin laihduttamisesta. Puhuttiin myös Japanin tilanteesta, toppahousuhomostelusta, miesten iskemisestä, ydinvoimasta, kollektiivisesta myötätunnosta, apinoista, Burroughsista, Marja-Liisa Vartiosta, häpeästä, hiekkarannoista ja  Knossoksen palatsin käytävistä. Kainalosauva on 182,5 cm pitkä.

Mun rakas N tuli kans kahville ja me sit mentiin yhdessä K-kauppaan. Mun lihanhimoni yltyi jo aamusella kun postilatikosta tuli K-kaupan laatujulkaisu, joka lupasi pekonia 1€/paketti. Mä villiinnyin ja ostin 2 pakettia. Voi olla että mä menen taas huomenna pekonikaupoille.

Tänään mä olen syönyt mukillisen mustaa kahvia ja neljä kupillista kermakahvia. Mä unohdin ostaa avokadoja.

8 kommenttia:

  1. 182,5 on aika hyvä, eiks ookin? Ihania kuvia taas. Mäkin oon tänään laihduttanut juomalla kahvia, sekosin jossain vaiheessa laskuissa mutta kyllä sitä noin litra on mennyt. Mun kampaajalla on puolen litran mukit ja pyysin lisääkin. Ja keksinkin söin siellä, mutta mun ruokavalio sallii sen.

    "Ai emäntää?" *tyrsk* Jos mulla olis kuvitteellisesti se poikaystävä, se ei sais sanoa mua emännäksi, lisään sen ihannemieslistaan.

    VastaaPoista
  2. Muijaksikaan ei saa sanoa, eikä akaksi. Saa kutsua seuraavilla nimityksillä: Pupuseni, kaunis mielitiettyni, söpönöpöseni, muruseni, naiseni, murmelini, kanelinenäni sekä oma pikku horoseni.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi17/3/11

    Tässä on ihan selkee kuvio. Koska kainalosauva ei ole mun poikaystävä tai mikään semmonen miesjuttu niin se sanoo mua tuttavallisesti dorkaksi. Siitä on jonkin matkaa kanelinenään.

    Emäntä on aika paha. Mua saa sanoa sitten emännäksi kun mulla on hirsitalossa 20 huonetta ja peltoja vaikka muille jakaa. Ja viis renkiä.

    Lisään nämä asiat jollekin listalle. Ai niin ja turha muiden yrittää sanoa mua dorkaksi. Se ei tule toimimaan niin hyvin kun kainalosauvan kohdalla.

    Mä meen nyt keittään kahvia.

    T.Sari (vittu mä mihinkään viitti kirjautua)

    VastaaPoista
  4. Anonyymi17/3/11

    Oma pikku horoseni on kans ihana. Lunttu on kans kiva.

    VastaaPoista
  5. Lunttu on ihana, lunttuseni vielä suloisempi.

    VastaaPoista
  6. Anonyymi17/3/11

    Jörn Donner sanoo ihanasti dorka, mä ehkä panisin sitä jos se sanois mua dorkaksi. Tai kakskyt vuotta sit olisin paninisinut, nyt oon melko varma ettei sillä mitenkään voi enää ottaa eteen, sehän on kait jotain 80.

    VastaaPoista
  7. Anonyymi17/3/11

    Mulla oli viistoistavuotiaana Jörkan kuva seinällä. Kaikki liittyy kaikkeen. Mä panisin Jörkan kuoliaaksi jos se sanois mua dorkaksi. Tosin se voi kuolla jo pelkkään ajatukseen ja pitää suun supussa.

    T. Joku anonyymi, ei ehkä Sari

    VastaaPoista
  8. Anonyymi17/3/11

    Jörkkaa ajatellessa alkaa aina panettaa. Aina. "Dorka" Oon ihan märkänä jo.

    T: Joku anonyymi dorka

    VastaaPoista