28.11.2011



Marraskuun musta ja harmaa näyttäisi hiljaa luovuttavan. Se päästää lunta liepeellen ja kääntyy pois. Musta häviää. Harmaakin. Tulee ikävä.

Prinssi tuli uneen. Siihen joka kesti kaksi tuntia. Aamu-uni, raivouni, kiimaorgasmiuni jota ei voinut paeta. Ryömimistä harmailla lautalattioilla, hikoilevan limaista hengitystä, hapuilua omalta iholta takaisin valveeseen, haalenevaan nihkeyteen ja kosketusarkuuteen. Mustelmiin ja muistelmiin.

En jaksaisi millään tukehtua. Olin koko päivän vihainen unelleni ja itselleni, että meninkin sellaiseen halpaan uneen.

Miksi minun prinssiunissani on niin paljon mattoja ja peittoja ja pölyä?

Pidin pienen palaverin universumin kanssa ja pyysin ettei se näpäyttäisi minua kun hourailen.

 Nellie McKay – Sari - Explicit Album Version

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti