13.1.2012


Luonnonkihara



Uusi suoja kuumuutta vastaan


Jäätelö
Tällä viikolla mä olen tuskin herännyt. Olen siis ollut paljon valveilla, välillä hieman edesvastuuttomasti ja liehuen, mutta enimmäkseen zombeillen ja kahvikuppi kädessä.

Mä kävin kampaajalla. Koska mä olen niin luonnonkaunis kaikkialta, mä kävin kampaajalla viimeksi joskus 1 1/2 vuotta sitten. Ja onhan mulla tää selibaattitukka jonka olen antanut kasvaa, vaikka selibaatti olisi rakoillutkin. Ja olin mä selibaatissa tai en, niin, no, tiedät kyllä. Uutuutena tässä asiassa on se että mun kampaajani totesi hiusteni olevan luonnonkiharat. Vihdoinkin. Siihen meni vaivaiset 42 v.

Koko viikon mulla on ollut ajatuksissani siivota möröt kaapista, jätesäkittää ne ja hyvästellä. En ole tehnyt mitään. Olen tarjoillut möröille kahvia ja sanonut että huomenna sitten.

Sen sijaan olen lukenut Aleksis Kiveä, Fredrika Bremeriä ja Dan Fantea. Hulvatonta. Lopun aikaa mä olen sättinyt Pasilinnalle, lähinnä sitä kuinka mä en puhu tästä asiasta, enkä tästä, ja varsinkaan tästä en puhu ja tästä mä en halua puhua ja nyt mä vaikenen ja mä en aio sanoa tästä mitään. Mun kanssa on sanomattoman helppo kommunikoida, kunhan mut saa ensin viritettyä oikealle taajudelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti