Pilvi toi mulle ihania tuliaisia! Jotain millä pelata Venäläistä rulettia. Pilvifestareitten alkupisteeksi voisi määritellä sen hetken, kun joku asiallinen ihminen oli sammunut junaraiteelle, noin 450 kilometriä tästä Turkuun päin.

Juna oli vaivaisen vartin myöhässä ja mua jo vähän pelotti itseni puolesta, sillä tiesin että sieltä pulpahtaa nälkäinen nainen. Ihan ekaksi mentiin syömään paikalliseen gourmetpizzeriaan. Niiden hernemaissipaprika suolakurkulla oli ihan herkullista, mutta sieltä ei saanut kaljaa.

Seuraavaksi me me haettiin kaljaa ja irttareita ja mentiin sohvalle makaamaan ja lakkaamaan kynsiämme.Katsottiin internetin sääennusteita pahalla silmällä, mutta ei ne siitä muutuneet. Sitten meille tuli riitaa siitä missä me oikein ollaan. Tutkittiin kotimaan karttaa ja etsittiin mm. Lappeenranta. Mä en ole vieläkään ihan varma missä se on, mutta ei ole Pilvikään.

En mä nyt keksi mitä muuta elämältä voisi toivoa. Tää on niin villiä. Nyt mun täytyy lopettaa. Pilvi heräsi ja alkoi tehdä tuhojaan. Pilvissä on parasta se,  että sen kanssa joutuu aina olemaan vähän varuillaan arjessa.