Mulla on eräs viehättävä ystävätär, jonka kanssa lähes vuosittain päätämme, joko hiljaisesti tai ääneen puhumalla, ettei tätäkään vuotta kannata mitenkään koota kokonaiseksi tai muistella hyvällä. Alkaa vaan vituttaa koko meininki.
Hyvä vuosi on tämä vuosi, loppua kohti vain paranee. Munaa ja viiniä on ollut tarpeeksi, ihan liikaakin. Mä kyllä muistelen antaneeni sellaisen juomis- ja naimislupauksen vuosi sitten, joten sen suhteen vuosi tosiaan on rukkaset naulassa. Töitäkin on ollut niin, että kädestä suuhun on ajoittain ollut pitkä matka, mutta sen suhteen mitä olen tehnyt ilmaiseksi ja korvauksetta, on käynyt mahtavan hyvä flaksi. Olen saanut käyttää niihin töihin sekä aikaani että rahojani, enkä oikein tiedä minkäasteista tämä antamisen riemua seurannut onnellisuus oikein on.
Jos kävisin vuoden läpi kuukausi kuukaudelta, niin tästä tulisi vaan sotkua. En edes muista missä esimerkiksi tammikuu on. Eikä sillä ole paskankaan väliä missä se on, kunhan ei täällä.
Siinäpä ne tärkeimmät. Ei vaan huvita. Paitsi mun naiset. Olisin tappanut itseni ainakin viidesti tänä(kin) vuonna ilman naisiani. En ole mistään kiitollinen enkä haikaile minkään perään. Paitsi parin jutun. Lapsen terveyden ja yhden unen, mutta niistä mä kerron lisää vain maksusta. Maksun voi periä suoraan mun tililtä.
Uudenvuodenlupaukseni ovat yhä vähän hakusessa. Mut mä hahmottelen kovasti, luonnostelen.
1. Älä lupaa mitään. Äläkä kerro tai tunnusta mitään.
2. Ole huonompi ihmisenä.
3. Älä kuuntele (ikävystyttävien ihmisten) horinoita. Juo liikenevä aika vaikka kahvia.
4. Ole tosissasi.
5. Opettele ampumaan.
6. Lähde pois pariksi kuukaudeksi.
7. Ole hiljaa ja kirjoita.
8. Älä tiedä mitään. Varsinkaan toisten puolesta.
9. Ikärajaa voi näköjään ihan hyvin laskea.
Jatkuu varmaan jo huomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti