2/21/2013

Kielikylpyjä ja kolme litraa töitä



Savo tunkeutuu muhun kuin tikku paskaan. Missä muuallakaan kuin kaupan kassajonossa (3 henkeä, n.20 min), jouduin antamaan kielinäytteen. Kieliongelma nousi esiin, kun kantaväestön edustaja rouvineen jäi arpomaan sen välipalikan kanssa, joka asetetaan erottelemaan ostokset toisistaan.

Herra Savolainen heilutteli palikkaa silmieni edessä ja kysyi että kumpaa saisi olla? Totesin, että seuraava asiakas är väldigt bra men nästa kund passar också. Siitäkös savolainen riemastui. Hän kysyi mitenköhän se savoksi kääntyy? Sanoin etten tiedä, kun en osaa kieltä. Rouvakin innostui  pahoittelemaan ja herra lohdutti, että kyllä sen oppii, muljauttelloo vaan ja siinä se sitten on. Yrityksistään ja kielitestin kestosta huolimatta, alkuperäisväestö ei saanut paikannettua minua mihinkään. Lohdutin puolestani heitä, kertomalla etten minäkään osaa alkuperäistä murrettani, saati sitten kirjakieltä tai mitään muutakaan kieltä niin, että minut voisi sen perusteella tuikata kartalle. Tunnustin asuneeni täällä jo vuosia, oppimatta yhtään mitään.

Se on vähän surullista. Ettei ole kieltä. Tai jotakin paikkaa mihin mennä ja palata. Sellaista jossa olisi maat ja vedet tai vaikka koti. Todellisuudessa en kyllä jaksa paljoakaan surra sitä. Mitä enemmän on kiinteätä omaisuutta jonka pariin palata, sitä enemmän on velvollisuudesta johtuvia paluita ja huolehtimista. Ei minun vanhemmillanikaan ollut, eikä kumpikaan heistä edes tunnu kaipaavan sellaista. Mitäpä kuollut kaipaisi? Ja minulla on maailma täynnä paikkoja joihin palata. No ainakin yksi tai kaksi paikkaa. Ei niin että palaisin. Ei tarvitse. Sinnekin voi palata, missä ei ole koskaan käynyt.

Seuraavaksi mä jäin kahvilaan mottiin. Tarkoitus oli vain vähän kahvitella, mutta ennen kuin tajusinkaan olin töissä ja kahviorgioitten keskellä. Piru minut periköön. En edes muista mistä puhuimme, sillä näen kuvia oksentelevista perheistä ja roskakasoista joista työntyy raajoja. Kaipa me jotain säästä puhuttiin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Epistä

  Maija ja Suvi ”Te uskonette       meit' tuntijoiksi paikan tään, mut oomme       me myöskin matkalaisia kuin tekin.” * Kieltäydyn tied...