Hiukset kiinnittyvät irti päänahasta. Niitä on kaikkialla. Imurin pölypussi on täynnä tuntemattoman naisen hiuksia, kissankarvoja ja kaktuksenpiikkejä.
Täytyy opetella uudelleen kirjoittamaan. Täytyy kieltää uskonnot. Täytyy tehdä yövuoroja. Yövuorossa kolisee. Linnut kirkuvat.
- Mä en tiedä, miten miehiä pyyhitään päästä. Jos tietäisin, olisin tehnyt sen jo.
- Mä tiedän. Kuten aina ennenkin. Jotkut on vaan sitkeitä. Vähän kuin veritahroja.
Kahden tunnin ja viiden minuutin kuluttua aurinko nousee. Ja sitten myöhemmin laskee. Sitten nousee ja laskee. Ei sekään selviydy, kunhan nousee ja laskee.
Jos ei asu liian korkealla, voi huoletta pestä ikkunoita.
Kävin suklaakakkunaisen luona katselemassa värejä ja juomassa kahvia. Tuli lämmin.
Kirjoitan tähän ylös:
tykki
autiotalo
posti
verikokeet
lääkäriaika
patterit,
että muistan mitä tänään pitää muistaa ja tehdä.
Mitään en kyllä yritä. En aio selvitä. Siitä tulee hyvä mieli ja hymyilen.
Ja nyt mulle tuli hikka.
* Pilvi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti