Pystyt olemaan sopivan etäinen, kun eräs tungettelee reviirillesi. Hän kokeilee kepillä jäätä ja katsoo, oletko valmis tiputtamaan haarniskasi. - Päivän horoskooppi Ilta-Sanomisssa.
Maja romahti päälleni lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Pehmeästi. Rakensin sen kuitenkin uudelleen ja join aamukahvini sen suojissa. Millään ei ole mitään väliä, kun löytää elämälleen suunnan ja tarkoituksen, jolla ei ole mitään väliä. Mutta pienestähän se aina alkaa. Unohdin sisustaa pesäni miehellä, mutta kissa mahtui sinne leveähköön makuuasentoon, kunhan itse pysyin kevyen epämukavalla kiepillä.
Lauantain vietin turvakodin suojissa ja katsoin melkein koko päivän televisiota. Nyt olen nähnyt sekä Putouksen että UMK:n ja tiedän mistä puhutaan. Turvakotiin oli jo päivällä jono. Arvostan niin kovin Vuoren tarjoamaa suojaa ja rauhaa, että suostuin itsekin pyörimään jonossa. Puolipukeisia naisia etsimässä vaatteitaan ja sellaista. Onneksi pääsin sisään, kaikki vaatteet päällä ja kirsikkaolut käsilaukussa. Ja suklaata. Ja pähkinöitä. En tiedä kuinka pitkään minulla on varaa käyttää turvakotia latautumisluolana.
Eilen illalla päätin jättää kahvilapsykologin toimeni muille. Minulla ei ole varaa ylläpitää jatkuvaa kokemuspuhetta ja puhua ohi suuni ja pääni, kaikista korvista sisään ja ulos. Muutun jyrääväksi, kaikkitietäväksi ja automatisoituna unohdan, etteivät kaikki tiedä että minä tiedän kaikki. Siitä syntyy hämmentäviä potilassuhteita. Juuri niitä, joista minun tulisi päästä irti.
Tarvitsen itse jonkinlaisen kahvilämpöseksiterapeutin ja tuntuu epäreilulta, että maaliskuun ihme on niin kaukana vielä. Oon ihan jäässä. Menen saunaan. Haarniska päällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti