Ihminen johtaa sähköä muttei haista puhdasta vettä

Mustaherukkakuukausi 

Uusi pesä 

Kaikenlaista tulee mieleen yön päivän pimeinä tunteina. Olen käynyt marraksen mustanharmaan sävyasteikon niin useasti läpi, etten jaksa tukehtua siihen nyt. En jaksa käyttää aikaani tilastoidakseni marraskuun hulluutta, mutta jotenkin se on muuttunut tänä vuonna värikkääksi. Pelkkä veri ei selitä sen värinää. Tässä on arvokasta veitsenterähulluutta niin paljon mukana, että se kannattaa ehdottomasti katsoa rauhassa loppuun.

Viime viikon mustassa säkissä käynnin jälkeen en ole itkenyt. Olen liikuskellut varovasti ja arvannut että kyllä nämä jalat kantavat. Heikkouteni on vahvaa kuin jäätyvä vesi. Se lainehtii, liplattaa, pysähtyy ja antautuu. Lyö rantaan ja rannassa sitä vastaan lyö jo jää. Olen jäävettä.

Olen tehnyt sellaisia arkisia asioita kuten työ, pehmoisten ajattelu, lapaset, kuljeskelu, keskustelu, punaviini, hillitön repeily, lajittelu, leivonta, lääkitys ja uni. Silitellyt ja pussaillut melkein vastahakoista lasta ja olemme yhdessä myllänneet koko kämpän uuteen uskoon. En ole vieläkään mennyt treffeille, koska ajattelen etten halua antaa. Tai siis haluan antaa, mutten halua antaa turhaa toivoa. Se tuntuisi juuri nyt vähän raukkamaiselta. Niille olen antanut joita olen tarvinnut. Puheita ja ajatuksia. Ihmeitä. Samaa olen saanut takaisin. Lämpöä ja viisautta. En voi kuvitella onnekaampaa ihmistä kuin itseni. Enkä kuitenkaan ole onnekas. Kykenen vain nauttimaan lähestulkoon en mistään. Se mikä on todellista kommunikointia, jakamista ja läsnäoloa, on aina suurta.

Siivosin miehen rippeet pois. Hassun synttärilahjan tikkariosuuden syötin jo ajat sitten lapselle ja ristikkolehden heitin roskiin. Lopulta siirsin koko miehen yhdeksi panoksi panopäiväkirjaan. Kaksi ja puoli tähteä. Muistelen viime vuoden tilastoista todenneeni, että kolmen tähden panot ovat ne vaarallisimmat. Olen periaatteessa taas altis uusille houkutuksille. Tule tänne houkutus!

Yksi houkutus on ajatus siitä, että talviunta voi sittenkin nukkua. Kun rakentaa pesän. Ikioman. Viimeksi rakensin sellaisen,  joka öisin sortui päälleni. Nyt en mene samaan halpaan, vaan perustan pesäni kunnolla. Se tulee olemaan värillinen ja hengittävä. Kirjava. Huivikas. Mustalaisromanttinen. Ja se soi.

Paasilinnakin oli pitkästä aikaa kaupungissa ja me tehtiin pistokoe karaokebaariin ja käytiin nopeasti läpi ihmisuhdeasiat ja ihmissuhdeasiat. Kuolimme nauruun monta kertaa. Niin monta, että ihmettelin aamulla, kuinka koko kroppa voi olla ihan sekaisin. Ihan kun oltaisiin notkuttu punttisalilla ja vedetty kahdet treenit. Kohtasimme joukon ylialkoholisoituneita nuoria miehiä, jotka kiljuivat riemusta. Ai sä oot noin mature! Mature. Se meitä nauratti ja moni muu asia. Niin paljon, että unohdin aivan kaiken. Onneksi katkaisimme kemuilta siivet, ennen kuin ne kunnolla edes alkoivat. Olen silti vähän katkera, että Rekka-Sami löysi minuakin maturempaa seuraa. Pirkko oli ainakin 20 vuotta minua vanhempi. Jäin kuin nalli kalliolle ja sekös hävetti. Lohdutan itseäni sillä, että Rekka-Sami luuli minua 25-vuotiaaksi ja aivan selvästi piti itseään paljon vanhemmista naisista. Ei tässä silti vielä kannata heittää kirvestä nenään ja hernettä kaivoon.

Ja jos ihminen ei haista puhdasta vettä, niin likaisen se haistaa. Eikö silloin voisi sanoa, että se haistaa myös puhtaan? Ei kai. Ei se ole haistamista, se on tietoa. Pitäisi enemmän luottaa vaistoonsa. Miehestä tiesin heti, että siinä on jotain pahasti vialla. En vain keksinyt mitä ja ajattelin, että tämä täytyy tarkistaa. tämähän on jännä juttu. Puhuin asiantuntijan kanssa ja se alleviivasi epäilyni. Se oli hyvää ja rauhallista puhetta.

Millainen ihminen puhuu aina vain itsestään? Miksi kaikki on aina jonkun muun vika ja syy, mutta mies itse on ainutkertainen ja ainoa joka ymmärtää kaiken? Miksi kaikki ihmiset ovat idiootteja? Miksi mies puhuu kaikista entisistä naisistaan aina rumasti? Miksi sillä ei ole yhtään oikeaa ystävää? Miksi se puhuu rumasti kaikesta ja kaikista ja kun sille itselleen sanoo yhden poikkipuolisen sanan, se loukkaantuu joka kerta verisesti ja pakkaa kamansa. Mököttää ja puhisee kuin uhmaikäinen pikkuinen.

Tykkään näistä naistenvälisistä puheista, mutta tykkään myös Tekokuun tavasta ilmaista asioita. Se murahti että mies on paska. Kyllä. Tämäkin selitys kattaa kaiken. Onneksi mä haistan likaisen veden. Mutta tässä tapauksessa voisi ottaa sellaisenkin näkökulman, että vesi oli puhdasta. Siksi en haistanut sitä.