Sun muuta

Kollegani toi minulle granaattiomenamehua. Hän vietti täällä illan ja yön ja aamunkin ja puhelimme niitä näitä, joimme granaattiomenamehua ja siemailimme samalla ajautuksia muun muassa sosiaalisuudesta, hiljaisuudesta, sähkövalosta sun muusta. Kollegan mielestä olen kovin sosiaalinen ja ehkä se sitten on totta. Päiväni ovat joskus ummessa ihmisistä, mutta en silti itse ajattele olevani erityisen sosiaalinen. Olen itseni ja todellinen yksin pimeässä. Joidenkin ihmisten kanssa voi olla yksin pimeässä. Sellaiset ihmiset ovat hienoja ihmisiä. Näytin kollegalle myös listan unelmieni miehen ominaisuuksista. Hän ei hätkähtänyt ollenkaan. Ei milliäkään. Että onhan tuossa ominaisuuksia. En osaa matkia hänen satiirikon eleitään kirjallisesti, sillä hän on niissä täysin lyömätön. Usein menen itsekin lankaan. Sellainen älykkyys viehättää minua. En tiedä onko sellaiselle ominaisuudelle osuvaa ilmaisua, mutta heti kun löydän sellaisen, lisään sen listalleni. Olen puhunut itseni taas lähemmäs ihmistä. Tai mikä se sitten onkaan, joka ihan kohta ilmestyy elämääni. Listan kirjoittamisen jälkeen olen ollut asian suhteen hyvin rauhaisa. Siitä on helpompaa puhua ääneen ja tarkentaa mielikuvaa olennosta jota rakastan.

Ajattelen hienoja ihmisiä, kun kävelen kaupunkiin. Ja sitten itseäni. Ensimmäistä kertaa melkein neljään viikkoon pystyn kävelemään niin, ettei jalkaan satu joka askeleella. Oikeastaan siihen ei satu ollenkaan. On pakko kävellä paljon. Iloita askelista kun niitä vielä on. Puhun Piian kanssa kaikesta. Lähinnä miehistä, seksistä, työhaastatteluista, seksistä, parisuhteesta, seksistä, miehistä ja ajasta. Pohdimme, kuinka paljon olisi soveliasta saada ja antaa seksiä vuororokauden sisällä. Vähän kuin D-vitamiinin saantisuositus. Minusta kaksi tuntia voisi olla sellainen hihasta vedetty minimi, jos voi olla varma että huomenna saa taas. Saan mahtavan idean. Vaikka en niin shoppailusta välitä, sanon että mennään korvaamaan seksi shoppailulla! Nyt mulla on sanelukone ja uudet kengät. Seksiä en tullut ostaneeksi, koska sitä lojuu nurkissa ennestäänkin käyttämättömänä. Surku sentään. Saisinkohan enemmän seksiä, jos alkaisin myydä sitä? Tosin siinä on varmaan jokin yläikäraja, jonka ylitin noin 20 vuotta sitten.

Se ikäraja näkyy ja kuuluu. Olen vanha korppu. Välillä on raskasta olla näin vanha ja viisas. Se tekee ihan pikkuisen krantuksi. Mutta kestän sen jotenkin. Olen aina ollut hyvä naamioitumaan idiootiksi. Nyttemmin olen oppinut myös kuuroutta ja sokeutta. Vuori huomautti minulle kerran, että olen aika paha, kun en aina tajua esimerkiksi miesten juttuja. Ihmettelin, kun joku mies juotti minulle koko illan jaloviinaa ja istua nökötti siinä vastapäätä ja puhelikin kaikenlaista. Miehen kaveri meinasi kuolla, kun kuuli minun sanovan ääneen, että hankkiudun ensin näistä miehistä eroon, päästäkseni puuhastelemaan jotakin kivempaa. Vuori sanoi että se mies oli kiinnostunut minusta. Minä ajattelin, että se oli kiinnostunut viinanjuonnista. Kaikki muut tajusivat tilanteen. Minulla on siis korjaamista sosiaalisissa taidoissani. Ei paljoa, mutta vähän.

Yksi mies uskoutui minulle, kuinka itsekin on aikoinaan deittaillut ja ihan hyvin voisi kirjoittaa niitä reissujansa ylös kuten minä. Se tunnusti deitanneensa kaikki lähiseudun naiset. Kerran se joutui juoksemaan pakoon poikaystävää, joka oli tulossa yllätyskäynnille ja alkoikin lopulta vainota miestä. Yritin inistä vastaan, etten ole deittaillut ja aika harvoin oikeastaan kirjoitan niistä mitään. Vaikka kaikki täällä on totta, saattaa saman lauseen sisällä olla jotakin mikä on tapahtunut minulle ja jotakin mikä on tapahtunut Erkille. On turha johtaa päätöksiä minusta näitten kirjainten perusteella. Ja silti kaikki on tässäkin. Eikö niin? Minäkin. Katsoin sitä miestä. Se on varmaan monellekin naiselle oikea catch. Miten joku voi naida ympäriinsä niin paljon? Vittu miten epäreilua.

Periaatteessa ei ole mahdotonta, että minäkin saisin joskus seksiä ja olen toki saanutkin, parhaimmillaan kahtakin seksiä yhtäaikaa, eli ei minulla ole valittamista. Silti valitan. Valitan sitä eilistä urpoa, joka tuli hinkkaamaan ja taputtelemaan vaikka sanoin monta kertaa, että muista etäisyys äläkä viitsi taputella mua. Ei se onnistunut. Toinen urpo kysyi koko ajan että arvaa mitä ja oot todella hyvännäköinen nainen. Se(kin) oli niin kännissä, että joutui kysymään nimenikin viidesti. Esittelin itseni viisi kertaa, mutta sitten luovutin. Aloin olla kännissä itsekin. Onneksi nämä urpot löysivät toisensa ja riitaantuivat välittömästi. Mulla on yhä paikoitellen liian pitkä pinna. Liian usein sitä ei ole ollenkaan. Saatan olla lauseen alussa vielä ystävällinen, mutta loppu on yhtä saatanaa. Eli yhdenlainen urpo itsekin. Kai sitä kohtaa juuri sellaisia ihmisiä kuin ansaitsee.

Onneksi on naisia, lapsia, tavarataloja ja kahviloita.