28.2.2011




Oi kun mä rakastan maanantaita. Tänään olen kävellyt itseni ihan ajatuksiin. Maanantaiajatukset pyörii päässä ja vähän sunnuntaikin. Mun ja Pilvin ja Ilonan elämässä tapahtuu traagillisia asioita. Yksi traagillinen asia on tietenkin se että jätin itsemurhavuoroni käyttämättä. Luuseri itsetappaja olen, mutta kun oli kaikkea muuta ja jotenkin on niin heikot resurssitkin nyt. Mulla löytyy korkeintaan buranaa jostain vessan lattialta. Toinen traagillinen asia on semmonen hys hys-homma, mutta seuratkaa roskapaskalehtien roskapaskajuttuja. Me ollaan ihan kuset housussa kaikki. Mä kusin housuun jo viime yönä, Pilvistä en tiiä ja Ilona alko itkeen. En muista kusiko se housuun jossain vaiheessa.

Tänään, ihanaisena maanantaina mä olen tehnyt kaikea tarpeellista ja tervettä. Mä kaadoin sitruunavissyä kahvipannuun, purujen päälle. Ei se mua lannistanut. Kaadoin sitten kuumaa vettä päälle, ajattelin että se saattaa olla jokin mullistava keksintö, joita tehdään vanhingossa ja sitten rikastutaan. Ei se ollut.

Joskus tammikuussa ennen kun aloitin voinjuonnin, olen leiponut pojalle pannukakkua. Löysin senkin. Tai sen mitä siitä on jäljellä. En maistanut. Ajattelin ettei mullistavaksi keksinnöksi riitä se että unohtaa palan pannukakkua sinne missä uunipellit pesii.

Mä en jaksanut pestä itseäni, koska kaikki aika kylppärissä meni siihen että yritin saada hiuslenkin irti tukasta ja mulla oli kiire kevätaurinkoon. En saanut sitä irti. Leikkasin sen. Aika vähän lähti tukkaa, mutta jos meno jatkuu tällaisena, mun tukka on kohta taas kohtuullisen lyhyt.

Illalla mä katson jonkun saatanan romanttisen draaman jonka nimeä mä en muista enää. Mun täytyy terästäytyä. Aloin taas itkeä.

Ai niin. Olen laihtunut. Nyt mä olen jo 9 kiloo pienempi kun heinäkuussa 2010. Bravo. En tehnyt sitä amfetamiinilla. Tänään olen laihduttanut luomunaudalla, halloumilla, rasvaisella jogurtilla, vaapukoilla, pekonilla, kermalla, tomaatilla ja salaatilla.

Tyttö: joku kauhuleffa tähän tarvitaan.
Fiilikset: kevättä tisseissä, jotka nekin on vähän laihtuneet.

Biisi: Sade – You're Not The Man

26.2.2011



Viikkoni on tylpistynyt aikatauluttavan natsimutsin viikoksi. Luomumetodein olen yrittänyt pienentää lapsen silmänaluspusseja, onnistuen siinä tasan en yhtään. Nyt lapsi on karussa jossain päin Niiralaa ja voin keskittyä viikon lehdistökatsaukseen.

Postilaatikostani tippui tänään Pirkka-lehti ja aiemmin viikolla Sara-lehti. Pirkassa on niitä kiksejä, eiku niksejä, joissa sukkahousujen avulla tehdään kaikki. Niistä minä tykkään. Kuukauden niksinä taisi olla sukkahousujen vetäminen jalkaan jotain tarkoitusta varten, liittyen kotitarvepuihin, mutta ohitin sen, sillä kotitarvepuutyöt ei oo mun juttu. Muistin samalla (muistini on parantunut kun olen lopettanut viinan juomisen, ei niin hyvä juttu...) uutisen jostain vuosien vuosien takaa, jossa pankkiryöstöä suunnitellut kaksikko vetäisi sukkahousut päähänsä pankin ovella ja kävivät sitten kiistelemään jostakin ryöstöön liittyvästä yksityiskohdasta. Se herätti ulkopuolisen kiinnostuksen, tyypit korjattiin talteen ja pankkikin jäi ryöstämättä.

Sara-lehden kannessa Ristomatti Ratia syö halvannäköistä helminauhaa hampaat irvessä. Olen yrittänyt nyt useamman päivän lukea lehteä, mutta sen ulkoasu ja taitto tökkii mua tikulla silmään. Pääsen aina pari sivua eteenpäin ja sitten sattuu päähän ja alkaa oksettaa. Se on niinku paska lehti lukea. Huono käyttis. Tilasin näytenumeron ja on todennäköistä että lehdessä riittää minulle selattavaa vuodeksi.

Ihastuttava ja raikas julkaisu sen sijaan oli lukemani perussuomalaisten vaaliohjelma. Se voitti eilisiltaisen Julia Roberts-elokuvan 6-0. Julistuksen alussa kävi heti selväksi että perustavanlaatuiset suomalaiset ovat inhimillisyyden ja tasa-arvon puolue. Siitä minä tykkään. Minusta on ihanaa kun kaikilla ihmisillä, ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntaukseen tai ihonväriin katsomatta on tasa-arvo.

Minä aion äänestää näissä vaaleissa. Todennäköisesti äänestän jopa ennakkoon, niin ettei ainakaan Timo Soini pääse minua herättelemään. Tai siis laiskuuttani saatan äänestää vasta äänestyspäivänä, sillä olisi ihan hauskaa herätä siihen että Timo Soini herättää minut. Kunhan tuo mukillisen kermakahvia tullessaan. Ihan milloin vaan voit tulla Timo Soini.

Mun paatunutta sydäntä lämmitti seksin, eiku sekin ajatus että perussuomalaisuus on sitä että yleisradio lopettaa amerikkalaisen hutun lähettämisen ja suosimisen.

"Sen sijaan yleisradion olisi keskityttävä suomalaisen ja laajemmin länsimaisen kulttuurin vaalimiseen tarjoamalla korkealaatuista kulttuuriohjelmaa mm. dokumenttien, teatteriesitysten tai konserttien muodossa."


Minä uskon ihan henkilökohtaisesti että tämä on jokaisen suomalaisen harras toive. Lisää teatteria ja dokumentteja ja konsertteja! Lisää taidetta!


Perussuomalaiset suhtautuvat kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen arvostaen ja kunnioittaen. Veikkauksen voittovarat tulee jatkossakin ohjata opparin kautta, kokonaisuudessaan, taiteelle ja tieteelle, urheilulle ja nuorisolle. Sehän on ihan mahtijuttu. Muutosvastarinta on aina ihmisen ensireaktio kaikkiin kivoihin muutoksiin ja uudistuksiin ja silloin on hyvä että jokin asia pysyy ennallaan.


Paikalliskulttuurin vaaliminen, ohjaamalla nuoriso kansantanhujen ja -musiikin sekä kotiseutumuseoiden vaikutuspiiriin, nuorten omilla ehdoilla tietenkin, on myös erityisen lähellä mun sydäntä. Niiku kasvattajana. Ja se että rakennetaan uusia kulttuurikeskuksia on ihan parasta. Vanha sanonta että kaikkea paitsi kansantansseja on kokeiltava, saa nyt kylmää kyytiä.

Henkiset arvot, inhimillisyys ja oman elämäni asiantuntijuus ja se etten vielä ainakaan ole ulkoistanut ajatteluani, tekee musta mallikkaan perussuomalaisen. Mä menen nyt miettimään ketä päättäjää mä rankaisen suosiollani. Tai epäsuosiollani.

Tein ihailijakuvan Timo Soinista. Ehkä vähän liian postmoderni?

25.2.2011




Ne tykkää kuitenki kun pitää kengät jalassa sängyssä.

Sillä pärjää jo muutaman keikan,"joo nää on seksisaappaat".

Mun ainoot vittu kengät.

Jos tulee kiire pois,on se aina helvetisti kätevämpää juosta tai kaatua

saappaat jalassa ku ilman.

Eipä silti,että viimeaikasista yhdyntäystävistä olis juuri kukaan ollu

kykeneväineen poistumaan paikalta omin jaloin.

Barcelonan kaupungin järjestysssäännöt ovat ilmeisesti muuttumassa taas.

Alastomana kadulla kulkeminen olisi tämän uuden diktaatin mukaan kiellettyä,samoin "ranta-asussa "julkisilla paikoilla esiintyminen.

Rannalla saa edelleen nukkua,mutta ei vaatteet päällä.Se vaatii bikinin alasosan vähintään.Tai ainakin alaosattomuuden.


22.2.2011


Lääkäri ensin väittää et oon muka liian laiha.

Heti perään kehtaa todeta,et mun punasolut on turvonnu!

Muka dokaamisesta,mutta ihan selvästihän se yritti vittuilla mulle siitä,että oon ihan sairaan läski.

Jos kuutiomillissä verta on 4.2-5.0 miljoonaa punasolua,toi on ehkä ihan pahinta,mitä voi sanoo ihmiselle.

Et ne on jumalauta turvoksissa.

Lähin tietty välittömäst vetään.

Se huuteli perää viel jotai pohjalta et oot aneeminen.

Ite oot saatana vaan puutteessa ja sen takii ilmeisesti pakko yrittää masentaa muutki.

Että voi olla ärsyttävii tapauksii pesiytyny tohonki ammattii.


Punkusta saa ihan tarvittavan annoksen kaikkee niitä tuholaismyrkkyjä,mitä ihminen ny elääkseen tarttee.

Ei kai tää ny niin saatanan monimutkasta voi olla.

Enkä tietenkään syö mitään vitun hedelmiä ku punkku on hei tehty hedelmistä haloo.

Helvetin tohtori,en oo syöny leipää vuoteen ja se tulee mulle tilittään jostain turvotuksesta.

Pakko vaan tiukentaa dieettii.


Ainii Espanjan muotivinkit?

Näähän pukeutuu tosi mauttomasti itse asias,

Ihan paskaa laatua kaikki vaatteetki ja kaikilla

kasvissyöjillä on takatukka.


Tyttö:Lääkkeet ottamatta

Tunnelma:Oliks mulla kivaa viimeks?Oliks mä täällä?

Kuka sä oot?

Biisi:"2x100 mg sertraliinia/pvä,joha jyskyttää.Vaan korvissa tosin.

21.2.2011


Kuuhulluus alkaa hellittää ja kaikki kaverit on vielä elossa. Kait.

Mä aloin jo jokunen aika sitten miettiä että mikä se ihmistä riivaa kun se alkaa fb-statustansa muokata ihmisystävälliseen suuntaan?  Yksi ja toinenkin ja muut perässä ovat ryhtyneet harjoittamaan jotain helvetin hyväntekijyyttä. Mä vähän vaklasin ja kysymys on Random Act of Kindnessista. Tehdään ihania asioita kanssaihmisille ja koko yhteisö pääsee tästä nauttimaan ja kaikki pelastuu ja voi hyvin. Mitä karmivimmat narkissokset ja muut sarjamurhaajat on ryhtyneet listaamaan hyviä tekojaan. Ja ottamaan valokuvia, tekemään videoita, levittelemään niitä blogeissansa,fb:ssa ja youtubessa. Laskin facebookin ryhmistä 56 ja sitten lopetin.

Mä luulin että Random Act of Kindness on semmonen satunnainen hyvä teko jonka tekijä on aika anonyymi ja teon uhrikin on. Mut ei. On blogit väärällään kuvia ja tekstejä hymyistä, kahvikupin saaneista kerjäläisistä ja juopoista joille on autettu pullo suuhun ja mummoista joille on on ostettu kissanruokaa.

Mä meen bunkkeriin pariksi viikoksi kunnes nää hyväntekijät taas rauhoittuu. Samalla mä kieltäydyn kaikesta randomista hyväteosta. Jos joku yrittää tehdä mulle jotain hyviä tekoja niin mä tapan. Tai ainakin lyön tosi lujaa ja potkin päälle. Siitä aktista saa ottaa valokuvia. 

Tässä kuitenkin viikon Random Act of Kidness toimintani pähkinänkuoressa:

- Kehuin mun suosikkikahvilan lattea mun suosikkikahvilassa. Samalla haukuin ääneen toisen kahvilan lattea.
- Tarjosin mun kaverille lattea mun suosikkikahvilassa. Otin siitä todisteeksi valokuvan.
- Kehuin mun suosikkikahvilan suosikkilatentekijän kameraa, koska se kertoi että sillä on samanlainen kun mullakin.
- Estin pari itsemurhaa. Otin siitä ruutukaappauksen:



- Kehuin ilmoja papalle kadulla ja hymyilin sille randomisti.
- Haukuin ilmoja mummolle joka oli kylmissään ja hymyilin sille randomisti.
- Kehuin muusikkoa maailman parhaaksi ja haukuin samalla toista bändiä epäkiinnostavaksi sen rinnalla ja poistuin kesken setin mutisten että hirveetä ulinaa.
- Koska tänään tuli lapsen mukana yllättäen toinen lapsi, syötin sille osuuteni illallisesta, koska muuten se olisi jäänyt ilman. Ja mä saattaisin hallitsemattomasti lihoa.
- Jätän kaikkiin kirjoituksiini vähän kirjoitusvirheitä jotta pilkunnussijat saavat hyvän mielen.



Kauneus-ja terveysasiaa tänään.

Myös hiukan uraan liittyviä mietteitä ja ruokavinkkejä.

Johtuisko ihan siitä,että kun mulla on toi syömishäiriö niin hyvin hallussa,

ettei ole kuukautisia lainkaan?

Eikä karvatkaan kerkiä kasvamaan niin sukkelaan,että saisin kysynnän tyydytettyä (kiitos vaan rakkaille tilaajille).

Prostituutiopuolenki kanssa on ollu aika heikkoa ku tulee kännissä annettua ilmaseks turhan usein.

Jospa siis löytyisi markkinarakoa käytetyille pikkupöksyille?Lukijakunnassa lienee alapää-aficionadoja melko runsaasti,palutteista päätellen?

Kuukautisten olemattomuudesta huolimatta voin alan harrastajille tarjota myös verisiä alushousuja,peräpukamat kun vuotaa aika reippaasti,vaikka olen välttänyt stressiä huomalla vähintään sen pari pulloa punkkua päivässä,mausteena muutama rauhoittava lääke.

Lääkkeistä ja tahroista puheenollen,eräs paikallinen pukamavoide sisältää kokaiinia!

En nyt laita kuvaa ennen kuin saan sponsoridiilin lääkefirman kanssa.

Muuten kokaiiniasioissa suosittelen Galiciaa Espanjan länsirannikolla,hinta on puolet siitä,mitä Barcelonassa,laatukin aivan toista luokkaa.

Aktiivinen rantalomailija saattaa löytää muutaman kilon irtopaketteja suoraan Atlantin aalloiltakin.


Tyttö:dieetillä

Asu:ainaki viikon jo sama

Biisi:mikä tääl vinkuu?

19.2.2011



Mun empiiriset tutkinnot on taas edenneet. Osassa yksi tutkin kuukautisten ja täysikuun yhteisvaikutusta itseeni. Tutkimustulokset ovat hävinneet jo, mutta eilen sain tilaisuuden kansainvälisesti tutkia täysikuun ja perjantain yhteisvaikutusta ihmiseen. Ihan alustavien tulosten perusteella olen päättänyt että tutkimusta tarvitaan lisää. Koska tutkimustani ei rahoita kukaan, on tulevia tuloksia pidettävä ehdottoman oikeina ja luotettavina.

Täysikuu yhdistettynä perjantaihin tekee koehenkilöstä selvää jälkeä. Ja tämä on taivaan tosi. Onneksi koehenkilöni ovat kaikki vielä elossa. Minä kun rakastan niitä. Luulen että niillä on kaamea kankkunen ja ne ovat parhaillaan lähimarketissa tai alkossa ostamassa lisää viinaa ja valmistautuvat tulevan yön traumoihin, virittelevät sähköpostiaan ja meseä ja skypeä ja mitä niitä nyt onkaan. Kyllä se kuukin vielä tänä yönä.

Minun piti perjantaina siivota, tiskata, "järjestellä", saunoa ja laihtua. Söin kilon palapaistia (palapaistia, kanelia, porkkanoita, neilikkaa, herkkusieniä, savupaprikaa, inkivääriä) kävin saunassa röyhtäilemässä ja hain ärrältä, turkissa ja ilman alkkareita, -20 jotain astetta, 220 g paskaa suklaata. Söin nekin. Sitten join pari litraa vettä päälle ja kahvia sen veden päälle ja karistelin tuhkaa lattialle. Lopulta vain makasin ja tuijotin kuuta ja toivoin koehenkilöilleni parasta.

En tiedä auttaako tämä koehenkilöitäni enää tänään, mutta jos huominenkin aamu on ankea, suosittelen heille Tetristä. Ihan syystä.

Viimeaikaisia, täysikuunaikaisia, blogihakusanoja: siveysvyössä, muna pilluun, vessaorja, nuole mua, rietastelu, brigitte pillu, siveysvyö kokemuksia. Kiitoksia ystävät että näinkin heikoilla eväillä olette löytyneet ja valikoituneet lukijoiksemme.

Kyllä se on niin että oven taakse kun tulee jamppa niin en siltikään avaa.

Tyttö: tänään on alkkarit ja kolme kerrosta puseroa, outo olo
Fiilikset: 2 osaa markettikahvia, 1 osa suklaaespressoa, kermaa loraus
Biisi:

18.2.2011



Taas lähti pussillinen karvoja.Postiin nimittäin.Joutuu nostamaan hintoja taas kun ei karvat millään pysy tämän hillittömän henkisen kasvun perässä.

Nuorentaahan se,kun hiukan ylimääräisiä leikkelee pois.

Vaginoplastia on varsin yleinen toimenpide alaikäisilläkin,joten tämmönen jo yli kakskymppinen

joutuu kilpailemaan aika untuvaisen tavaran kanssa.

Siellä seksuaalisilla markkinoilla,joiden sijaintia kukaan ei oikein tunnu osaavan osoittaa.


Mie oikeen säikähin,että kuka on tämä teinisöpöläinen kävellessäni peilin ohi karvanharvennuksen jälkeen .Oon saattanu tietty ottaa aamiaiseks buranan sijaan taas jotain psyykenlääkettäki,mutta silti.Panisin.


Ainiin,oon Espanjan kirjeenvaihtaja,joten täkäläisistä käytännöistä sananen;paikallinen posti on niin epäluotettava,että jos rahat kahdesti lähetettyänne ette ole saaneet karvalähetystä,on aivan turha tulla mulle iniseen.


Tyttö:posliini

Vaatteet:pitkät hihat peittää pahimmat

Biisi:särkyvää keramiikkaa


17.2.2011



Olin tänään kovasti syvämietteissäni ja agressiivinen. Älyn lamauttamana istuin kahvilassani ihan yksin. Olin varma että olen sopinut jonkun kanssa tapaamisen mutta en ollenkaan muistanut kenen. Vituttikin. Kainalosauva sitten tuli ja teki minun päivästäni hetkeksi päivän.

Kainalosauva istuu kanssani juomassa kahvia kolmesta syystä. Tärkein syy on se että kainalosauva saa puhua niin paljon itsestään. Seuraavaksi tärkein syy on se että kainalosauva luulee minua nuoreksi naiseksi ja saa siitä ilmeisiä kiksejä, koska itse on muuttunut sedäksi jo ajat sitten. Ei minuakaan enää haittaa tulla luulluksi. Kolmas syy on se että se on tärkeää. Meidän on tärkeää juoda kahvimme säännöllisesti. Omalla alueellamme.

Puhuimme iästä, omasta tilasta ja siitä että kainaosauvan parta oli aavistuksen verran siistimpi kuin viimeksi. Kirjaimista ja porvarillisuudesta ja lapsenlapsistani, joita minulla ei ole.

Hymyilin ehkä tunnin ja kävelin lihakaupan kautta kotiin. Lihakaupassa ei ollut lammasta joten ostin lohta. Poltin sen uuniin pinaatin kanssa. Poltin sen syömäkelvottomaksi. Päänsärkyni palasi, vedin verhot auringon eteen ja nukuin.

Näin unta kainalosauvasta jonka pää oli sylissäni ja siihen paistoi aurinko. Näin muutakin. Se oli sellainen uni että herätessä jouduin itkemään ja keittämään ensin pannullisen kahvia ja sitten perään pannullisen teetä ja ehkä vielä myöhemmin joudun keittämään suklaakahvia ja lisäämään siihen kermaa. 

Omalla alueella on hintansa.

Tyttö: päänsäryn jälkeinen krapula
Vaatteet: villasukat ja viltti
Biisi: Nina Simone – You'd Be So Nice To Come Home To

16.2.2011




Syksyn 2012 muotiväri on harmaa.

Saattaa olla keväänkin.

Hivenen kalpoisena olin itsekin havahtuessani taas yksi päivä muistini menettäneenä

siihen,että minusta on leivottu ulkomaankirjenvaihtaja.

Pieni vilkaisu kommenttiraitaan vakuutti minut siitä,että suurta vahinkoa tuskin syntyy,

vaikka puolikielitaitoisena pilkuttaisin lauseeni väärin.

Eihän tätä ilmeisesti lue kuin se väsynein osa verkkovemppareista.

Likaiset lakanat lienevätkin jo tälle kansanosalle tuttuja,joten trendikäs harmaa

sävystö on todennäköisesti saavutettu ajoissa ennen maailmanloppua.

Sitkeät ja sosiaalisesta asemasta riippuen mahdollisesti kiusallisetkin veritahrat harmaantuvat nekin ajan myötä,joten tyylikkyys ja ekologisuus kulkevat käsi kädessä harventaessamme pesukertoja matkalla kohti tietoisuuden avartumista ihmiskunnan kulminaatiopisteeseen

vuonna 2012.

Ruokavinkkinä muy tipico hedelmä etelästä.Todennäköisesti myrkyllinen,mutta kukapa ei olisi.

Ei se peilaa,joka pelkää.


Täällä kukkii kirsikka,mutta se nyt ei ole oikein muodikkaan värinen,joten laitoin kuvitukseksi likaisia lakanoita,veritahroja sekä karvanpoistoaiheita.Toisin sanoen poistan karvojani,miksei muidenkin,suht edullista korvausta vastaan.

15.2.2011



Olin eilen huippumallinhommissa ja piipahdin samalla Dubaissa. Vedin pökerryttävät latteöverit ja tarjosin jopa kierroksen. Mulla oli koko päivän viekoitteleva ystävänpäiväilme naamalla ja vittu rinnuksilla ja sain olla enimmäkseen itsekseni. Paitsi tietysti kun vittupää tuli muotokuvaamaan. Se kertoi että meillä pukkaa jo keikkaa syksylle. Sikaa säkissä ja silleesti. Taidetta niinku. Kansalle. Tänään mä päästän itseni irti vasta kun kahvila on kiinni. Ja punnitse ja säästä myös. Stten kävelen niitten ohi baariin kuuntelemaan vitun hyvää musaa.

Nyt kuuntelen kotona ja naapurin mummo joka ei ole kuukausiin inahtanut joko pökertyi tai hakkasi päätään seinään. Väännän nuppeja kaakkoon ettei sen kopistelut häiritsisi mun fiilareita. Olen soittanut aika monta kertaa Amanda Palmerin ukuleleversiota Creepistä ja Parnoidia myös. Samalla tarkkailen läheisen lumikattotyömaan tapahtumia. Mies ja kola. Työtätekevien miesten näkeminen saa mut jotenkin puolikiimaiseksi aina. Ja koska orastava kevätkiima aiheuttaa pirteyttä, olen side showna kirjoitellut työpaikkahakemuksia ja lähetellyt niitä Vantaalle.

Päivä on ollut antoisa ja sitä on vielä iso kimpale jäljellä. Käytän sen runkkaamiseen ja pukeutumiseen ja kuuntelen vähän Katri-Helenaa.

Tyttö: pyjamamantapaisessa
Fiilikset: Hämmästyttävän pirteä
Biisi: Amanda Palmer – Creep (Live In Prague)
Black Sabbath – Paranoid

13.2.2011




Voi vitun vamma. Huomenna on ystävänpäivä. Alakuvassa näette Kuopion kaupunkilehden suosittelemia flirtti-ilmeitä. Mä ymmärrän nyt miksi mulla ei ole täällä savossa ketään panokaveria. Multa puuttuu taito lukea seksikkäitä ja kutsuvia ilmeitä.

Mä olen viikonlopun kamppailut kilojeni kanssa ja olen jostain syystä saanut niistä ainakin yhden takaisin. Tosin pikkasen ilahduttaa että maha on kaventunut 7 senttiä sitten joulun voinjuonti ja suklaansyönti sessioitten. Ja voihan olla että mun kehoni on vittuuntunut kuulemiinsa lupauksiin niistä uusista saappaista joita ei kuulu ei näy. Mä myös riehuin yhdessä kartoittamattomassa komerossa ja hankkiuduin eroon kengistä. En ole vielä ihan askeesissa tän suhteen, 15 paria on vielä. Mutta siinä on mukana kumisaappaat ja juoksukengät.

Oikeesti mä olen iloinen kun pieni kili. Eilen tosin kilisin ja huomasin taas että tyyneyteni on nykyään rautakangen luokkaa kun pitää kuristaa joku. Loppuu se homottelu. Ryhdyn tästä arkihuoraamaan. Laitoin jo mun parfyymiä ja kohta otan oikeanlaisen ystävänpäiväilmeen. Jos sais vaikka munaa sillä.

Ai nii. Löysin käsilaukustani uuden mekon. Mä joskus ihmettelen että miten mä vaan unohdan.

11.2.2011


Mä oon ihan puhki kaikesta kahvinjuonnista. Kuopiossa on vain yksi kahvila josta saa keskinkertaiselle ihmiselle kelpaavaa lattea ja se on Kaneli. Mä olen siellä nykyään töissä, vedän freenä päiväkahvisessioita. Jos joku yrittää sopia treffit toisaalle, minä livahdan puoli tuntia aiemmin Kaneliin istumaan ja soitan sieltä muina naisina, että mä oon nyt kyllä Kanelissa, mutta me voidaan mennä ihan minne vaan, just tilasin latten.

Tällä viikolla mä taivuin kyllä Houkutukseen, josta saa hyvää kakkua ja muuta mättöä (mitä mä en siis syö enää), mutta niitten latte on tehty tiskiveteen ja maitovaahto on vissiin liitujauhosta jalostettu. Se on myös latteksi liian pieni. Houkutuksessa on myös veikeän ryssäläinen meininki tai ehkä se on savolainen meininki. Kaikki istuu takit päällä, joku helvetinkone humisee ja pöydän yli joutuu jumppaamaan, että saa salaisuudet puhuttua salaisuusäänenpainolla. Huminassa törmäsin kainalosauvaan ja sen rouvaan. Puhuttiin rouva kainalosauvan kanssa Harry Potterista.

Kevään kunniaksi, kun on taas satanut vähän lunta lisää, mä pesin lattiat. Tai melkein pesin. Laitoin rätin tiskialtaaseen likoomaan. Rätin seurana ei ole trendikäs ja ekologinen pesupähkinä vaan hasselpähkinä joka jotenkin meni ohi suun.

Askartelin Rainbow-hernekeittopurkista pirteen kukkavaasin. Kevään kunniaksi oon myös ollu aika paljon ilman rintisikoita ja alkkareita. Löysin punasen aluspaidan jossa on pieniä mustia pääkalloja. En tiedä mitä mun päässä liikkui, mutta en luopunut siitä. Hameita on enää 9 ja dildoja 1. Villasukista en oo luopunu.

Hernekeittoo en syöny, syötin sen lapselle ja söin ite avokadoa. Melkein oon laihtunut taas lisää. Henkisellä tasolla ainakin.

8.2.2011


Mulla on paljon sympatiaa rouva Metsälää kohtaan. Toivon etten ikinä joudu yhdenkään kotihoitsun armoille, saisin sydärin siivotessani jälkiäni. Aloin Pilvin jutun luettuani pelätä että mä kuolen ja joku läheinen tulee ja pääsee jäljilleni. Mulla on aika villit viikot edessä nyt jos alan siistimään kotia sellaiseen siveelliseen kuolemakuntoon. Mitä mun läheinen sanoo kun se löytää noi metriset dildot? Ja mun päiväkirjat joissa on listattu aina vuoden lopussa kenen kanssa oon pannu ja monta kertaa ja oliko siitä mihinkään? Kenen kanssa oisin halunnu panna mutten saanu tai unohdin ja kenen kanssa panin mutta ei ois missään nimessä pitäny, enkä edes saanu?

Mun maanantaimuotokuvaaja soitti eilen ja ilmoitti tulevansa tänne koska mä en ollut mennyt sinne minne piti. En mä voinu kun mä nukuin ja uneksin siitä New Yorkista kunnes mun puhelin alkoi huutaa että Shake that ass!  Jostain syystä koko maanantai kaatui mun syliin puheluina ja viesteinä ja ennen kun mä olin herännyt mä olin sanonut kaikille joo. Nyt mun viikko on ohjelmoitu kun Avaruusseikkailu 2001, eli ihan hienosti mut jotain saattaa matkalla mennä vituiks.

Sit mä keksin että mä ostan nyt sen printterin joka on ollut ostoslistalla vuoden.Väärin keksitty. Mä kannoin satakiloisen ammetta muistuttavan vehkeen keittiön lattialle ja aloin säätää. Vartissa varmaan valmista. Taas väärin. Mun ulkoinen cd-asema ei lukenut ammeen asennuslevyä, koska sillä on ollut joku oma Avaruusseikkailu 2011. Mä tein ulkoiselle asemalle sellaisia temppuja joita Mikrobitti tuskin suosittelee ja sain sen varmasti ikuisesti mykäksi. Ihan tyynenä. Mut vois tän jälkeen palkata jonnekin kiduttamaan joko elektroniikkaa tai lihaa.

Vaikka olin ihan tyyni niin ajattelin että mä tarvitsen nyt miehen. Sellaisen jolla on auto ja joka ajeluttaa mua esim. elektroniikka- ja lihakaupoille. Sellaisen joka kantaa sen saatanan elektroniikan mun lattialle ja onnistuu ohjelmoimaan sen toimivaksi. Sellaisen joka keittää kahvia ja silittää mun päätä jos mä haluan itse kamppailla kotivehkeitten parissa ja pelastaa mut aina, vittu ihan aina. Ja jonka mä voin kietaista kelmuun jos mua huvittaa. Ja on tietenkin sen yli 180 cm pitkä. Mun tehtäväksi jää painaa enteriä silloin kun mua huvittaa. Mut tää on unta vainen. Viimeksi kesällä mä "korjasin" yhden (miehen) macin pinnillä tai jollain pinseteillä. Miks kukaan ei asenna ja korjaa mun kaikkia juttuja? Vittusaatana.

Onneks mä löysin mulle mukavan työn. Mä lähden Disneyhin prinsessaksi. En ole vielä päättänyt mikä mä olisin. Ehkä Sleeping Beauty, nukkuisin vaan kunnes joku tulee suutelemaan. I want to become part of the magic.

Ja tänään mä vien järkyimmät dildot uffille ja punaiselle ristille ja kaiken mahdottoman elektroniikan vien roskiin.

6.2.2011


Enmä ole tehnyt sille matolle mitään. En ehtinyt kun perjantaina mun piti olla kahvilassa juomassa lattea ja illalla mä unohdin mennä elokuviin ja saunaan. Mä masennuin niin että annoin katastrofialueen mun makkarissa jäädä niille sijoilleen ja otin puolikkaan nukahtamislääkkeen. Kyllä olenkin nukkunut. Tänään heräsin jo puoli kolmelta ja huomasin että katastrofialue on lähes ennallaan ja tarvii pikaisia toimenpiteitä. Avasin ikkunan ja panin makkarin oven kiinni. Muutin keittiöön. Täällä on melkein siistiä.

Facebook-statuksia oon näköjään ihan unissanikin tehtaillut ja osallistunut näihin mulle tyypillisiin pissa- ja kakkajuttuihin ihan normisti. Jos mä kirjoitan statukseen että mä karkaan ihan kohta, niin jo kolmas kommentti/69 kertoo pumpattavasta nelireikäisestä katrihelenasta ja ehkä joku on jo ennen sitä ehtinyt kertoa jonkin kastroimiskokemuksen ja loppu onkin homomagneettien flirttailua toisilleen, tanko perseessä. Minä niin tykkään.

K soitti yöllä suoraan mun katastrofialueelle. K soittaa yleensä jouluna ja Runeberginpäivänä ainakin, tai sen jälkeisenä päivänä. Minä ilahduin ihan suunnattomasti ja puhuttiin ainakin kirjoittamisesta ja vähän ihmissuhteista ja siitä riemusta kun niitä ei oo. K on yleensä melkein aina korrekti mua kohtaan vaikka mä en ihan aina jatkuvasti kyllä ole ollut korrekti K:ta kohtaan.

Eläköön korrektius katastrofialueella. Mä menen nyt miettimään että mitä ihminen tekee seitsemällätoista hameella, joista suurin osa ei mahdu päälle ja vaikka mahtuisikin, se ihminen tuskin niitä käyttäisi?

3.2.2011




Kahvia. Mulla näyttää olevan nykyään hirveesti hommia. Mallintyö on niin stressaavaa, mieluummin olisin toiminnallinen seksiunileluterapeutti tai joku porno. Ensi maanantaina haluaisin että minut kuvataan New Yorkissa. Sitä seuraavankin maanantaimuotokuvan voi ottaa siellä. Uskon että kuvaajalla on ihan samat intressit. Voidaan me mennä kyllä Helsinkiinkin, en oo ikiaikoihin ollut siellä, en edes muista missä se on. Ehkä ensi viikon jälkeen muistan. Ja mulla on puukenkää ikävä ja mun kesäasuntoa, pitäis käydä tsekkaamassa miten se on talvesta selvinnyt.

Tänään mä olin kainalosauvan kanssa kahvilassa juomassa kahvia ja kyllä me juotiinkin, meinasi mopo karata käsistä ja mä yritin purskuttaa kahvit kahdesti sen naamalle. Ei puhuttu Hjalliksesta mitään. Kerroin sille sen ja sen jonkun hipin tanssiesityksestä mun unessa, ilman tarkkoja yksityiskohtia, sillä mullakin on rajani. Kainalosauva kyllä tiesi mitä mä olin nähnyt vaikken kertonutkaan ja yritti saada mut lipsauttamaan. Se olisi laittanut ne suoraan käsikirjoitukseen, saatanan varasteleva harakka. Puhuttiin ristipistoista ja luolamaalauksista.

Illalla me osuttiin vielä samaan elokuvaan ja pongasin sieltä elokuvasta pantavan ruotsalaisen. Mä olin laskenut sen varaan että teatteri on kohtuullisen tyhjä ja mä voin levittää reiteni ja nostaa jalkani etupenkille, niinku aina teen siinä teatterissa. Eiköhän joku saatanan blondi tullu mun eteen. Ajattelin että kun sali himmenee niin nakkaan saappaat sen olkapäille ja sanon että kai mä voin pitää nää tässä hani? Mut sit mä keksin että mä voin mennä kainalosauvan taakse istumaan ja laittaa mun saappaat sen olkapäille. Mä jo väänsin orkkuja hiljaa mielessäni mut kainalosauva sano ettei se kyllä oo ihan niin helppo.

Onneksi siellä pimeni ja tuli se ruotsalainen. Se on Mikael Persbrandt ja panisin sitä kyllä yötä päivää jos niikseen. (Se on 189-191cm pitkä, riippuen lähteestä, eli laskelmieni mukaan yli 180 cm.)


Mua vähän vituttaa että mä olen katsellut pari viimeistä elokuvaa vain panosilmällä. Multa menee paljon ohi kun mä vajoan villeihin seksileikkeihin niitten fiktiivisten hahmojen kanssa. Ai loppuks tää jo? Mä en saanu vielä!