Kummisedän Pehtoorin pekonimuikkuja ja kaprisvoita

Ale Pupin päiväkalja Paasilinnan käsissä

Ale Pupin päiväkaljat mun käsissä

Puijolla

Heikoilla jäillä

Mä olen viettänyt ulkoilupainotteisen viikonlopun. Se alkoi jo perjantaina. Mä talutin mun Seijan Puijolle ja meinasin kuolla. Se oli romanttista. Seija on mun uusi vanha polkupyörä ja nimetty jo edesmenneen omistajansa mukaan. Uskon laihtuneeni ainakin 3 kiloa sillä reissulla ja voin ihan syystäkin sanoa, että osa minusta jäi Puijolle. Loppuosa laskeutui tutisevin jaloin kaupunkiin ja punaviinikauppaan. Mun keho huusi antioksidantteja.

Lauantaina mä haahuilin pitkästä aikaa Paasilinnan kanssa päiväolusilla ja kerroin sille salaisuuksia. Salaisuudesta riippuen se sanoi minua joko tunnevammaiseksi tai idiootiksi. Saattoi se sanoa itseäänkin. Meillä oli oikein mukavaa.

Nyt kun laskeskelen, niin hämmästyttävän usea ulkoiluni on johtunut siitä että olen menossa baariin tai tulossa sieltä. Ja kun tarkemmin lasken niin hämmästyttävän usea on määrällisesti 2, eiku 4. Paluumatkatkin pitää laskea. Mä olen säälittävän huono laskutoimituksissa. Mun täytyy kuitenkin pitää jokin tipaton toukokuu tähän nyt, mä en tykkää ollenkaan pöhnästä. Tänään on vissiin Vappu. Ihan mainio aloituspäivä.

Vapun kunniaksi mä sulatan pakastelokeroa, siivoan jääkaapin ja menen sitten sinkkubileisiin. T (ikäraja jne.) suostui eroamaan musta bileitten ajaksi. Aika jaloa. Tosin se lupasi mennä etsimään jotain korvaavaa seuraa ja viettää sinkkumiehen vappua. Se aloitti jo eilen tuijottelemalla kadulla perseitä. Meidän persemaku on hieman erilainen.

Kahvilla Almassa

Kahvilla Almassa

Soodalla Maljassa

Rosvopaistilla Kreetalla

Suklaafondantilla Kummisedässä

Kuopion torilla etsimässä jälkiruokapaikkaa

Mä alan laihduttaa. Piste.

Tai siis tänään mä olen laihduttanut tosi paljon jo. Lihalla ja olskulla ja yhdellä päärynällä. Mä tunnen miten läski virtaa musta ulos. Mun poikkis tukee mua tässä projektissa, se menee paistamaan vielä jotain pientä. Ehkä makkaraa.

Lisäksi mä olen vaihtanut kahvilaa, ehkä lopullisesti. Mä olen nykyään Almassa. Ja aika paljon Alman vessassa, koska siellä on kertakäyttöiset froteepyyhkeet ja kosteusvoiteita ja sitaatti Minna Canthilta seinällä. Sitä voi pissatessa lueskella ja hymyillä itsekseen.

Kynsilakkaus

Mä ihailin eilen Pilvin uusia kynsiä ja kynsilakkaa. Mulla on ajoittain pitkä pinna, mutta kynsilakan kuivumisen odottelu on mun mielestä ihan vitun turhauttavaa hommaa. Ei voi ihmisellä olla aikaa semmoiseen jos on elämä elettävänä.

Pilvi antoi mulle yksinkertaiset ohjeet. Kannattaa tehdä se ennen nukkumaanmenoa tai laihduttaessa. Mä päätin tehdä sen tänään, vähän ennen totaaliheräämistä. Mä lakkasin oikeen käden kynnet ja niistä tuli kertatuhrasulla pirteen mustat eikä se lakka vuotanut ollenkaan yli.

Sitten mä käärin sätkän.

 KEVÄT! KEVÄÄN ENSIMMÄINEN PÄIVÄ! NYT SISUSTETAAN!

Tylsää tiskipöytää koristaa erikokoisista kermapurkeista
koottu pirteä asetelma. Muumilimupullo on kuvausrekvisiittaa.

Mustan räsymaton uusi jännittävä ilme
syntyy ripottelemalla sen päälle puupohjaista
kissanhiekkaa ja -karvoja.

Kompaktissa kodissa kaikille tavaroille on paikkansa.
Tässä kodissa emäntä on asetellut työpöydän
kulmaa somistamaan vaaleanpunaisista
villasukista kootun leikkisän kasan.

Pirtsakat virvoitusjuomapullot luontoystävällinen
emäntä kierrättää tuhkakupeiksi.
Paitsi jos on pikkurahasta puutetta niin ei.

Keväinen mattokasa keittiön pöydällä kutsuu
istahtamaan terottimen ja lyijykynän ääreen.
Huomaa kevään trendiväri keltainen.

Kodin ilmapiirin kyllästää käristyneen suklaapullan löyhkä.

KAIKKIEN KOMMENTIN JÄTTÄNEIDEN KESKEN ARVOTAAN KASSILLINEN ENERGIAJÄTETTÄ JA FURMINAATTORILLA NYLJETYSTÄ KISSASTA IRRONNEISTA KARVOISTA ASKARRELTUJA VEIKEITÄ PALLOSIA!

PÄÄVOITTO! OSALLISTU!

Kuopion Kaupunkilehti 11.4.2012
(myös- ja lisäksipäivä tiedossa)

Lehdistökatsaus tässä ohimennen. Hyvä lehdistö, älä enää tuo mulle tätä lehteä.

Ulkona on elämän kevät, se sataa vaakasuorana räntänä meidän naamaan ja me ollaan ihan liekeissä.

Kuolleitten runotyttöjen poliittinen kevätkerho

Paavo puskee runoja

Vuoden 2012 pulla on leivottu

Bierstuben juustolautanen

Poikakaveri

Perjantai 13. pvän kunniaksi mä virallistin mun ihmissuhteen. Se on jees. Paitsi että olen nyt joka päivä unohtanut että mulla on poikakaveri. Onneksi se muistuttaa mua ihan itse niillä "ala tulla" - tekstareilla. Tähän mennessä parasta mun poikakaverissa on ollut se ettei se syö pullaa, eikä arvosta mun nokkeluutta ollenkaan. Ja tietenkin se että sillä on maagikon sormet.

Vaikeinta on ollut totutella ikäeroon, koska se mun ikäraja on tässä tapauksessa paukkunut ja venynyt tosi pahasti. Mutta nyt se ei oikeastaan tunnu enää missään. Mä käännän tän niin päin, että tää voi olla mun viimeinen ja ainoa mahdollisuuteni yhtyä nuoreen lihaan niin, ettei se näytä ihan kammottavan irvokkaalta. Ja milloin mä olen piitannut sitä miltä mikäkin näyttää?

Viime yönä me käytiin tää keskustelu, kun oltiin ensin tehty sitä tuntitolkulla:

S: En oo sun äitis.
P: Et oo. Onneksi.
S: Jos oisin niin nyt ois kyllä hirvee morkkis.

Makkararetkellä I

Makkararetkellä II

Bierstube

Bierstuben Moskovan pata

Kotityö I

Kotityö II

Jos en olisi mä niin mun kotityöt näyttätyisi pienissä väsyneissä silmissäni aika kiinnostavilta ja siisteiltä. Niinku asiallisilta tarkoitan. No, kuvat on lavastettu, älkää peljätkö.

Mun on pakko kertoa yks nolo juttu.

Mä olen nukkunut muutaman yön Ikärajan vieressä. Se on ihan kivaa vaikka mä olenkin vähän tottumaton nukkumaan kenenkään vieressä.

No, mä löysin viime yönä mun tyynyn alta elävän käden. Mä säikähdin sitä ihan sikana, hyppäsin istumaan ja kiljuin. Mä olin valmiustilassa tappamiseen, mutta jokin järjen hiven mun päässä sanoi että se käsi on varmaan Ikärajan. Oli se.

Mä en ole ihan varma olenko mä valmis yli yön kestäviin suhteisiin. Tai sellaisiin joissa nukutaan jossain välissä. Mä saatan saada sellaisesta sydärin. Ja saankin.


Soita mulle jos haluat tuntea itsesi vaaralliseksi tyypiksi.

Pian muna

Pokeripöytä

Kahvilassa

Ikäraja

Tässä pääsiäisenä on ollut aikaa hiljentyä olennaisten asioiden äärelle. Mä hiljennyin eilen Alkon oven edessä.

Saatanan kristilliset pyhät! Luulisi että pääsiäisenä olisi viinakaupat auki yötä päivää, punkkuhan on Jeesuksen verta! Helvetti soikoon! Mä keskustelin tästä tuohtuneena Pilvin kanssa ja se ehdotti sellaista kansalaisaloitetta, että pääsiäisenä ja muina kristillisinä juhlapyhinä Alkot olisi auki 24/7.Yritän nyt väsätä sitä, mutta mä tarvitsisin pari lasillista punkkua pysyäkseni tiukasti asiassa.

Muuten mä olen viettänyt erittäin makoisaa elämää, ainakin uhkapelaten, saunoen ja keikkaillen. Mä olen myös suorittanut ihan vakavissani tarvittavia testejä ja kokeita Ikärajalle. Se on, ei ollenkaan yllättäen, läpäissyt ne kaikki.

Luulen että se johtuu siitä, ettei se ole ollenkaan itseriittoinen olento. Sillä ei tunnu olevan mitään ongelmia tyydyttää mun vaihtelevia mielihalujani ja mä tietenkin suostun ihan etanana tyydytettäväksi. Vaikka mä yritän olla ärsyttävä ja vaativa, se ei huomaa sitä ollenkaan, se vaan murahtelee ja sanoo että mä olen ihana. Se sanoo sen joka päivä ja joka yö ja se sanoo sen monta kertaa. Ja joka kerta se tarkoittaa sitä ja vain sitä.

Mä aion nyt viettää niin säädytöntä elämää kun ikinä kykenen. Tai ehkä se tarkoittaa säädyllisempää? Kevät etenee mukavasti. Katupölyä, pölykeuhkoa ja astumatonta koiranpaskaa kaikkialla.

Mun lakanat hikoilee ja mä pesen niitä yhdeksässäkympissä, varmuuden vuoksi.

Sanoin Ikärajalle eilen, että meidän pitäis naida useammin, että tää sekoilu loppuisi. Se kyllä yhtyi tähän ajatukseen ilolla. Nyt kun mä olen nukkunut yöni kunnolla, mä olen sitä mieltä että ei tän tarvitse loppua. Ei kyllä naimisenkaan. Pois se minusta.

Tapasin just äsken tuolla villakoiran. Sellaisen aika kimeän. Se haukkui mut pystyyn. Sen omistaja oli ihan kummissaan. Se sanoi että koira ärisee aina isoille mustiinpukeutuneille miehille. Niinpä joo!


Nyt mä kuivaan ne lakanat ja sitten menen juomaan kahvilakahvia Ikärajan kanssa. Aika hauskaa, me ei olla vielä koskaan käyty kahvilla!