28.6.2012


Ihana lahja 

Kesäpäivä näyttäisi olevan parhaimmillaan. Lämpöasteet on karanneet jo yhdeksään ja just nyt ei sada paljon mitään. Mä kävin aamulla kusettamassa koiraa sandaalit jalassa ja vain yksi villatakki päällä. Se oli sovelias kosto viimeaikaisista käytöshäiriöistäni ja ihmisvihasta jota olen salaa lietsonut.

Mä olin eilen pitkästä aikaa Piian luona kahvittelemassa sen töissä ja meillä oli oikein mukavaa ja rauhallista. Mä totesin jotenkin niin, että viime aikoina en ole sietänyt yhtä tyyppiä, tai yhtä toistakaan, tai varsinkaan niitä yksiä tyyppejä. Itse asiassa en ole sietänyt yhtään ketään tai mitään. Päädyimme yhdessä siihen että vihaamme kohtuullisen tasapuolisesti ihan kaikkia.

Hei vaan kaikki.

Tänään mä tunnustin Pilville että olen vihannut taas mummoja. Ne kun on seisoskelleet julkisilla paikoilla ja hymyilleet. Niillä on paksut vaaleanruskeat sukkahousut makkaralla ja ne seisoo aina siinä missä mä yritän liikkua. Mä jupisen hiljaa itsekseni että huoramummot! Mummohuorat! Pienet lapset ärsyttää mua myös, yritän mahdollisuuksieni mukaan töniä lastenvaunuja aina pyöräillessäni. Siihen nähden mitä Pilvi on mennyt säätämään postissa, tää on ihan pientä. Pilvi voi kertoa itse ambomaa-asioistaan jos ehtii.

Mun oloni helpottui eilen kun Paasilinna tuli kaupunkiin ja näki heti, että mä olen ylen määrin vittuuntunut. Se vei mut turistirysään ja osti mulle ihanan lahjan. Minusta tuli heti uudehko ihminen. Me vietettiin kiva turistipäivä ja nähtiin kivoja asioita. Yhtään kesäpoikaa me ei saatu tällä kertaa nalkkiin, vaikka monta kertaa oli lähellä jokin konflikti kesäihmisten kanssa.

Pahimmat konfliktit mulla on ollu tietenkin itseni kanssa. Nytkin tekisi mieli vetää mua kunnolla turpaan, mutta se menee varmaan kohta ohi. Mun poikkis on saanut osansa ja mä olen saattanut melkein tunnustaa sille, että mua ei joskus vaan kannata lähestyä jos on toiveita pysyä hengissä. Koska mä olen jo näin vanha, mä osaan sanoa, että hautaudun nyt tänne mun luolaan ja jos sä yrität jotain, mä olen ilkeä, vittumainen ja innokas tappamaan.

Kaikesta huolimatta mun poikkis ottaa mut tänään mukaan kesäseikkailulle. Tosin se kysyi että lähdenkö mukaan? Voi olla että se salaa toivoi etten lähtisi. Tai sitten se oli vain kohtelias. Toisin kun mä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti