Oliko niistä kiireistä jo jotain puhetta? Huomioiden löysänlepsun asenteeni olemiseen, olen ollut hiukan tiukoilla viime aikoina. Se on osittain itseaiheutettua.

Olen ryhtynyt harrastamaan lisää kaikkia kivoja asioita, kuten geokätköilyä ja mitä se yksi juttu nyt olikaan, seinäkiipeilyä. En kyllä muista kiipesinkö jo seinälle, mutta ainakin minusta tuntuu siltä. Siinä side showna olen jatkanut raudan hilaamista kohti kattoa, kipaissut sairaalassa hikoilemassa lähimmäiseni puolesta eli rinnalla ja juossut ympäriinsä, metsiä myöten. Uusia maratoneja ja uusia ennätyksiä, tuosta noin vaan. Yhtenä yönä juoksin puolimaratonin aikaan 1.40 ja se oli kivaa se. Yöjuoksu on muutenkin uusi suosikkini. Tykkään askeltaa hiljaisessa pimeydessä, läikkyvien valojen ja lammen reunalla, mustan ja valkoisen rajalla ja varjona.

Syömistä olen jatkanut ihan uudella innolla. Olen ahminut suklaapatukoita sienimetsässä, lähinnä Da Capoa. Se on mun kestosuosikki. Ollut viimeiset 40 v tai jotain sellaista. Mä olen tuskin ehtinyt kahvia juomaan. Aika vammasta.

Mun poikkis lienee kyllästynyt tähän meininkiin ja on ainakin osittain palannut eksänsä kanssa lähikuppilaan istuksimaan. Siinä on tietenkin se aspekti, että oluttuopin edessä voi asemotua olemaan pienen hetken paikallaan. Silloin säästyy mun metsäretkisiltä suppilovahveroluennoilta ja paljolta muulta. Melkein kaikelta muulta. Multa.

Mä unohdin mun lompakon eilen poikkiksen autoon ja menin yöjuoksulla hakemaan tupakkaa ekspariskunnalta. Myöhemmin kuulin, että poikkiksen eksällä on kuudes aisti. Se oli vaistonnut minusta jotain. Jotain sellaista että se on pilannut kaiken. Jännästi vaistottu. Minusta.

Kaiken tän kunniaksi tein tänään maailman parasta kantarellirisottoa, vastasin ihailijapostiin asiallisen torjuvasti ja nyt mä ajattelin mennä ostamaan jostain viinaa. Ilmeisesti pimeiltä kujilta, koska Alko on kiinni.

Toisaalta jotkut saatanan haalaripellet on mölynneet tässä hoodeilla niin monta tuntia, että taidan ottaa vaan sakset mukaan ja käydä takavarikoimassa niitten juomat.

Toivotan itselleni onnea. Dexterkin toivottaa.