Kaikki hyvä ei ole mukavaa

Piirustustunti 

Huomaatteko kuinka olen valaistunut ja tyyni? Olen saippuankova valo-olento ja juon joka päivä kolme litraa laimennettua verta. Tai sitten minulla on kuumetta.

Viides paastopäivä on täyttymäisillään. Juon yhä kohtuullisen määrän kahvia päivässä, mutta jokainen lasilliseni jää kesken. Sen huomaa ainakin kissankorvahatustani, joka imi eilisen palaverin aikana käsilaukkuun piilottamani kävelylaten jämät.

Aivot toimii kuin kuivahtanut kaurapuuro ja uni maistuu vaihtelevasti. Vime yönä nukahdin ehkä jo kolmen maissa aamuyöllä ja silmät auki. Paasto piristää. En suosittele kenellekään. Suusta saattaa valua teräviä jäämiä entisestä teräväkärkisestä minusta, mutta se onkin paaston tarkoitus.

Valaistuneessa ja nyt jo vakiintuneessa tilassani, olen rekisteröinyt yhden tärkeän asian. Listaan sen teillekin tässä. Seuratkaa minua, olen suru.

 - Piirtäminen on nautinnollista kun piirtää miten haluaa ja millä haluaa. Saa orkkuja omista jäljistään.
- Paasto aiheuttaa lujaäänistä kiroilua.
- Jos jossain vaiheessa nukahtaa, uni on yhtä universumin vittuilua ja tulitusta. Se on ihanaa.
- Tekee mieli paneskella. Tässä kohtaa voi piirtää lisää tai paneskella jotain.
- Kaikki hyvä ei ole mukavaa.
- Aika onkin hidas. Aikaa on paljon. Aikaa on tosi paljon. Millään ei ole mitään väliä.

Zen vaan kaikille. Täytyy mennä ostamaan lisää saippuaa.