2/13/2013

Hyvä meidän koulut ja hyvä meidän opettajat! Hurraa!


Eilisiltana suomen paskimmalla keskustelufoorumilla käynnistyi lähintäkin piiriä koskettava uhkasessio. Ilmeisen keskenkasvuinen ja munakarvaton, energiajuomin kyllästetty pikkupaska, joka vielä puolenyön aikaan sai iskältä luvan postailla Vauva-lehden av-palstalle pahaa oloaan, päätti nakertaa lintukodon turvallisuutta sanan säilällä ja vielä ysimillisellä päälle. Sama es-jonne oli samalla asialla ja samalla palstalla jo sunnuntaina. Tuolloin kohteina häämöttivät Helsingin Käpylä ja Kamppi.

Vauva-palsta on kauneimmillaan kipakasti moderoitu aarrearkku, josta löytää aina asiatonta makusteltavaa. Kyseinen viesti sai kuitenkin roikkua nosteltavana useamman tunnin ja kerätä "ota lääkkeet"-kommentteja.

Es-jonnesta huolimatta laitoin lapsen aamulla kouluun. En tietenkään sinne mistä piti olla taivaaseenlähtö tänään klo 13, vaan yhteen toiseen. Parin tunnin sisällä sain lukea verkkolehdistä, että muissakin kouluissa pannaan verhot ja ovet kiinni. Että ilmassa on paniikkia ja hysteriaa. Joku ope itkee ja vanhemmat hakevat lapsia koulusta kesken päivän. Että kaupunki on ihan sekona.

Soitin kouluun ja sieltä vastasi rauhallinen äiti-ihminen. Opettajia oli juuri tiedotettu asiasta. Lapset viettivät välituntinsa normaalisti ihan pihalla. Ovet olivat kyllä lukossa, mutta pääovet normaalisti auki. Pääovilla oli vahdit. Koulutyötä tehtiin lukujärjestyksen mukaan eikä kukaan ollut paniikissa, hermostunut tai sekaisin. Päätin että haen lapsen heti, jos paniikki tai huolestuneet vanhemmat säntäävät paikalle mesoamaan. Ilmeisesti kukaan ei sännännyt. Lähetin pojalle viestin, vaikka tiesin, ettei se sitä näe ennen koulun loppumista. Kännykäthän on kiinni koulupäivän ajan.

Vikan tunnin jälkeen soi puhelin. Poika soitti, että mikä se ihme viesti oli? Ja vähän nolona, että olitko sä äiti kännissä!? Minä siihen että en ollut, tarkistin vaan teidän koulun tilanteen. Pojalla ei ollut minkään valtakunnan hajua mistään. Ei lukituista ovista, ei vahdeista ovella, ei verhoista ikkunassa, ei mistään. Ei mitään. Se oli suorittanut viimeiset tunnit pulkkamäessä ja kuulosti punaposkiselta ja riemukkaalta. Sillä oli kiire lopettaa puhelu ja jatkaa kavereitten kanssa päivää.

Hyvä meidän koulut ja hyvä meidän opettajat! Hurraa!

Vähän on meininki muuttunut omista kouluajoista. Pari valittua tekoa listaisin tähän mielelläni kohdistumaan uhkaajaan. Iltapäivälehdistöltäkin pitäisi löytyä malttia jättää tämmöinen paska isommin uutisoimatta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Epistä

  Maija ja Suvi ”Te uskonette       meit' tuntijoiksi paikan tään, mut oomme       me myöskin matkalaisia kuin tekin.” * Kieltäydyn tied...