3/12/2013

Tuskatonta luopumista ainakin fb:sta ja mäkihyppääjistä


Luovuin sunnuntaina fb:stä. Ainakin toistaiseksi. Minulla on ilmeisesti jokin kädellisen ongelma, se että käsiä ja sormia on tarpeeksi, muttei liikaa. Silmiäkin on vain kaksi. Fb on virranut vuosia silmieni ohi, mutta mitään vieroitusoireita ei vielä ole. Paitsi tietenkin hetkittäinen ahdistus siitä, että Pilvi on varmaan hävinnyt jonnekin. Ei Pilvi häviä. Se löysi heti tien postilaatikkooni ja olemme kuten ennenkin. Ne joita ryhdyn kipeästi ikävöimään, saan kyllä kiinni muutenkin. Minutkin saa kiinni, ehkä. Tänäänkin sai, monta kertaa.

Kuvitelmissani olen vapautunut myös flunssasta. Räkä lentää yhä ja kissa juoksee pakoon aina kun aivastan,  mutta pää heräilee hiljalleen. Maanantaikin oli ihan oikea maanantai, tuottelias ja aurinkoinen. Heräsin minuutin ennen herätyskelloa, paniikkiin, joten olin erittäin reipas ja toimintakykyinen heti kuuden jälkeen. Sisäinen paniikki on aivan mainio herätyskello. Melkein unohtaa olevansa aamu-uninen.

Heti puolen päivän jälkeen sain suoritettua aikaisimman mahdollisen deadlinen, kuvailin parilla lauseella tulevan animaation animaalisen floralistisen synopsiksen, tein siihen luonnoksen ja lähetin vielä eteenpäinkin. Lisäksi vastasin puhelimeen aina kun se soi ja se melkein kannatti, sillä tarjolla oli mm. aamupäiväkahvia, rahaa ja muita vehkeitä. Solmin myös tuottoisan sopimuksen, johon sain sopijaosapuolelta nimikirjoituksen. Kiinnitin sen jääkaapin oveen. Se maksaa minulle 4,40 euroa. Olen kuluvalla viikolla vaputettu mm. roskien viemisestä ja imuroinnista.

Maanantain mukavuus on tiistaina vain muisto. Heräsin silmät ummessa ja kun sain ne hiljalleen leikattua auki, niistä roiskui räkää ja vettä. Yhtälöä täydentää päänsärky, jota kuritan tabuilla ja toisilla tabuilla. Kaadoin aamukahvini piirustuspaperille ja suutuin verisesti kuulakärkikynälle, joka lakkasi toimimasta heti kun laskin sen arkille. Tapoin sen kaikin mahdollisin tavoin.

Särky  helpottaa, kahvia voi keittää lisää ja nautiskelen ajatuksesta, että voisin mahdollisuuksien rajoissa ampua ikkunastani mäkihyppääjiä. Jos olisi ritsa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Epistä

  Maija ja Suvi ”Te uskonette       meit' tuntijoiksi paikan tään, mut oomme       me myöskin matkalaisia kuin tekin.” * Kieltäydyn tied...