6/30/2013

Nyrpeä dias hymyllä






Alussa on lepakoitten ylitanssi. Sitten ilta himmenee, vanhemmat läpsivät lapsiaan uneen, kimein äänin, kerrankin. Katalonian matalasointinen puhe on ulkokuorta ja tyyneyden utopiaa. Kotioloissa toimii itku, kirku ja tappaminen, kuten kaikkialla.

Meduusat ja liskot, päivieni kerma. Pakkohidastuvat askeleet.

Päivällä satoi. Vastoin kaikkia periaatteitani, otin sateen vastaan rannalla. Sillä isolla. Tosin sitä riittää. Sinne tai tänne menen, olen siellä. Jokaisella kaistaleella on nimensä. Venäläisen pojan kanssa puhumme meduusoista. Ensin hän luulee minua kyläläiseksi, seuraavaksi saksalaiseksi ja hämmentyy sitten suomalaisuudestani. Tupakkakaupan jonossa olen englantilainen.

Etsin ominta leipomoani, ominta hedelmätiskiäni ja perusmarkettia. Ne alkavat löytyä. Lähikaupan setä on tajunnut meidän viipyvän vähän pidempään ja pakottaa pojan puhumaan kieltä. Minä selviän kielitestistä olemalla iloinen keski-ikäinen nainen. 11 päivää ja tupakkakaupan täti pehmenee. Nyrpeä dias hymyllä.

Paistan kiloittain halpaa lihaa. Haistelen yötä. Saan helposti otteen. Tuoksusta, lämmöstä ja hiljaisuudesta. Lämpö on niin iholla, että tuntuu kuin en tarvitsisi muuta.

Ja tarvitsen.

Jahtasin meduusaa ja kamera hörppäsi vettä. Se on mennyttä ja minulla on outoa ilman sitä. Aivan kuin olisin saanut käteni ja silmäni jollain lailla takaisin, vain itselleni. Silti kaipaan sitä valtavasti. Minulla ei ole varaa ostaa uutta. Merta vastaan on turha taistella. Mietin vähän hermostuneena, millä välineellä tekisin lupaamani elokuvan.

Seinältä tipahti tänään valtava koppiainen. Unohdin tehdä lisää jäitä. Minua palelsi. En uinut. Nukun tukka kiinni, koska muuten on liian kuuma. Kaksiviikkoinen lapsen ehdoilla alkaa olla ohi. On ikävä jo. Se on totutellut hiljalleen torakoihin ja kauppahallien kalanlemuun ja uskaltautunut katsomaan lähempää kaikkea merestä nousevaa. Lapsen lähdettyä yöt tulevat vielä lähemmäksi, taluttavat minutkin ulos tästä puolestavalvojan kammiosta. Luulen että alan kävellä.

Universumi lähetti lällättelyviestin. Tapan sen.

Luulen, että nukun nyt hyvin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Epistä

  Maija ja Suvi ”Te uskonette       meit' tuntijoiksi paikan tään, mut oomme       me myöskin matkalaisia kuin tekin.” * Kieltäydyn tied...