Kaikki yöt ja päivät ovat samanlaisia. Loppumattomia ja näännyttäviä. Unettomia. Tähän on vihdoinkin hyvä lopettaa. Nukkua edes vähän. Tarttua kirjaan. Kahvikuppiin. Sanat vuotavat hitaasti. Välilyönnin mitta on joskus kuusitoista tuntia.


EHKÄ ON OIKEIN

Ehkä on oikein että pilvet peittävät maan,
että halla hiipii kylmänä ojia pitkin,
että kylmä hiipii julmana sydäntä kohti,
että julma saa voiton.

Sillä maa oli paljossa vajaa.

Omenankukkien valkea laulu
siunasi vain vähän aikaa
ja sitä seurasi raakileitten repivä riita,
raakileitten ahne nälkä,
kasvun levottomuudet,
ja mato pääsi puuhun
eikä sadosta tullut virheetöntä.

Matojen vuoksi
joita maa ei toivonut
on edessä loppu
jota maa ei tahdo.
Kirves on pantu jokaisen puun juurelle
ja pakkanen kaikkien päitten päälle.

- Eila Kivikkaho