30.11.2016




Iltapäivällä raahaan itseni suihkuun. Kaikki tuoksuu jotenkin uudelta. Pesen itseni E:n lahjasaippualla ja kehoon tarttuu laventelinlehtiä. Kaikki karvat ovat ajelematta, on ilmeisesti talviturkin aika. Kuivaan itseni ja silitän vastakarvaan. Iho on tänään armeliaampi. Mielikin on. Tunnen aivan varmasti pienen ilonpoikasen sipaisun. Iho kestää. Se on jo niin merkitty ja arpinen muutenkin, kyllä se kestää, vaikka joutuukin venymään ja verestämään.

Hoidan sielua pohtimalla ostaisinko led-discolampun vai vaaleanpunaisen ämpärin. Sama myyjä tervehtii kahdesti ja lämpimästi, leikin sen ajan kuollutta ja säikähtelen niitä pahvisia miehiä. Ostan tee-se-itse -sähkötarpeita ja lisää valoa. 12 metriä valoa. Ostan myös palasen Benedict Cumberbatchia ja P tarjoaa popcornit. Doctor Strange pyörryttää juuri sen verran, että tulee vähän huono olo. Otan uuden yliannostuksen b-vitamiinia ja saman verran kahvia ja leipäjuustoa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti